BH Jäynä

Kaikki kuvat otti Tiina. Suuret kiitokset!
Keskiviikkoilta vietettiin Jäynän kanssa BH-kokeessa ja tässä siitä lyhyt kooste.


Koepaikalle saavuttiin hyvissä ajoin ja ehdin täyttelemään kisakirjan kaikessa rauhassa. Arvoin meille suoritusnumeroksi kutosen ja näin ollen olimme kolmannessa parissa Jäynän kanssa.

Meillä oli pariimme nähden isompi numero, joten Jäynä joutui ensin paikkamakuuseen. Kulutin pitkät paikkamakuuminuutit käymällä mielessäni läpi toinen toistaan mielikuvituksellisempia kauhuskenarioita ja jännityksissäni uskoinkin jossain vaiheessa kuulleeni ketjupannan kilinän aivan selkäni takaa. Luonnollisestikin sen jälkeen vähän huolestutti mitä näen, kun lopulta saan luvan kääntyä ympäri. Aktiivisesta katastrofiajattelustani huolimatta Jänski pysyi kuitenkin aloillaan koko älyttömän pitkän paikkamakuun ja hoiti homman siltä osin kotiin juuri, kuten on opetettukin.


Remmiseuruun aikana kävi kuten pelkäsinkin ja sekosin laskuissani ensimmäisellä viidenkymmenen askeleen suoralla. En ollut ihan varma, mihin asti olin päässyt laskuissa, joten kävelin varulta niin pitkälle, kuin kenttää riitti ennen kuin tein täyskäännöksen. Tuomarilta ei tullut tästä mitään kommenttia, joten luulen, että käveltiin melkotavalla sopivasti! Vapaana seuruussa jännitys helpotti, enkä enää seonnut laskuissanikaan. Seuruun jälkeen jäljellä oli enää istumisliike sekä maahanmeno ja luoksetulo, jotka kaikki olivat ihan pala kakkua.

Tottisosuus meni läpi kirkkaasti ja hyvillä arvioilla! Jäynä sai paljon kehuja seuruusta, jossa se pitää katsekontaktin ja paikan tosi hienosti. Taisi tuomari vielä sanoa, että koira suorittaa tehtävät kaiken lisäksi iloisesti. Tuomari painotti ihan hirveästi seuruuta ja sen piti toimia hyvin, että pääsi tottisosuudesta läpi. Keskeneräisellä seuruulla ei tällä tuomarilla tottisosuutta läpäissyt, vaikka homma muuten olisikin suurinpiirtein ollut paketissa.


Kaupunkiosuudessa oli pyöräilijää, sauvakävelijää, lenkkeilijää, ihmisryhmää, koiraohitus, autoja, rekkoja jne. Jäynä uskoi saapuneensa jonnekin Linnanmäkeen verrattavissa olevaan ihanaan huvipuistoon ja häntä heiluen innoissaan tuijotti ihan kaikkea! Tuomarin kommentit olivatkin, että koira on kaupunkiosuudella yhtä iloinen, kuin tottiksessa ja että Jäynä on ystävällisen ja lempeän oloinen koira! Oikeassahan se tuomari oli, sillä Jäynä on hirmuisen ystävällinen.

Tottis ja kaupunkiosio olivat molemmat hyväksyttyjä, joten Jäynä on nyt BH Cryptonite Moonbat. Tästä se pk-urakin lähtee!

Helatorstain helletreenit

Tänään treenattiin Tiinan ja Ennan seurassa tottista, tokoa ja vähän agiakin. Päivä oli tämän kevään ensimmäinen oikeasti lämmin päivä ja takkia ei tarvinnut ollenkaan! Mitä luksusta! Treenien jälkeen vietiinkin sitten koirat uimaan.


Treenikuvat otti Tiina. Kiitos! :)

Hyppynoudossa Jäynällä on ollut tapana haistaa vierasta kapulaa ennen siihen tarttumista ja nouto onkin ollut meillä viime aikoina tehotreenissä. Tehtiin tänään pari toistoa Ennan kapuloilla ja Jäynä nosti ne epäröimättä! Erävoitto! (Tai sitten Ennan kapulat ovat jo liian tuttuja ollakseen vieraita.)

Pk-puolen A on jo pidemmän aikaa ollut Jäynän yksi suosikki. Se on livistänyt sen harjalle taiteilemaan aina, kun silmä on välttänyt. Koska esteen ylittäminen ilman kapulaa ei ole ollut Jäynälle temppu eikä mikään, treenattiin tänään A:n ylittämistä noutokapulan kanssa. Ei siitä sen vaikeampaa tullut, hyvin Päyskä sieltä yli tuli edelleen. Hyvähyvä!



Niin ja uimavesihän ei suinkaan ollut mitään lämmintä vielä, mutta sehän ei Ennaa ja Jäynää hidastanut juuri ollenkaan! Kaksikko tarkeni uida oikein hyvin!

Voivoivoittaja ja aksakuulumiset

Jäynää kiinnosti ihan kauheesti poseeraaminen palkintojen kanssa. Tosi innostunut ilme jne. :D

Paikkamakuu 10
Seuruu 9
Liikkeestä istu 10
Luoksetulo 10
Ruutu 10
Hyppynouto 10
Metallinouto 10
Tunnari 10
Kaukot 9
Kokonaisvaikutus 9

Tulos VOI1 311 pistettä, KP ja luokkavoitto

Tänä vuonna vapun päivä tuli vietettyä tokokokeessa Tampereella. Tuomarina kokeessa oli kiltti Packalen, joten arvostelu ei ollut sieltä tiukimmasta päästä. Jäynä teki kuitenkin ihan kivasti töitä, eikä siellä nyt isoja juttuja ollut missään. Samat pikkuvirheet (mm. noutokapuloiden haistelu ennen nostamista) siellä nousi esille tälläkin kertaa, vaikka pisteissä ne ei nyt näkyneetkään. Edelliseen kokeeseen nähden Jäynä paransi suoritustaan ruudussa ja luoksetulossa huomattavasti! Seuruukin oli nätimpää, kuin viimeksi. Kontakti tipahti vissiin vain kerran isommin, kun Jäynä jämähti yhdessä pysähdyksessä tuijottamaan jotain tuulen mukana kieppuvaa roskaa. Siinä kohtaa jäi hetkeksi jälkeenkin, kun ei hoksannut minun lähteneen jo täyskäännöksen kautta liikkeelle. Korjasi kuitenkin itse ilman erillistä käskyä hyvin ja nopsasti.

Jäynällä on nyt neljä tokokoetta takana ja kisakirjaan on merkattu liuta ykkösiä ja luokkavoittoja! Voin sanoa, että olen aika puulla päähän lyöty! Muistan, kun äitini nimitti Hannia agikisoissa jäämieheksi. Koira oli hyvin tyyni ja jäätävän rauhallinen, eikä koskaan tehnyt radallakaan mitään hosumalla, vaan eteni tasaisesti kuin höyryjuna. Jäynässä on tokoissa vähän samaa. Sen tokominä on viileän rauhallinen ja asiallinen, mitä ei ikinä uskoisi kun katsoo sen agiminää, joka on meluisa räkyttäjäraketti.

Loppuun vielä Aksun agikuulumiset.
Aksun kanssa kisattiin viime viikonloppuna kolmen startin verran agissa. Ekalta radalta (hyppäri) tehtailtiin nolla sijoituksella 9./47. Harmi, että hyppärinollilla me ei tehdä enää mitään SM-kisoja ajatellen. Kahdelta agiradalta saatiin sitten hyvät hyllyt. Aksu oli älyttömän hyvin kuulolla ja hyllytkin olivat vain yhden esteen pikkukämmejä, joten ei ne aginollat kaukana olleet. Kontaktit olivat paremmat, kuin koskaan aiemmin kisoissa! Jatkamme aginollien metsästystä.

Uusia aluevaltauksia

Ihana kevät on täällä ihan oikeasti! Lumet hävisivät viime viikon aikana ihan tosi tehokkaasti (kiitos sateisten päivien ja öiden) ja jäljellä on lähinnä vain jämät isoimmista aurojen tekemistä kasoista. Tänään on taas mittarissa +10 eli eiköhän loputkin lumikasan rippeet häviä pian.

Lumettoman kauden myötä päästiin viikonloppuna myös testaamaan ihan uutta lajia, jäljestystä, Jäynän kanssa! Tallasin Jäynälle kaksi jälkeä nurmikolle ja kivasti tuntui Näätis hoksaavan idean! Kiitos Tiinalle neuvoista ja treeniseurasta! Tätä jatketaan ehdottomasti.

Jäljestys ei ole ainoa uusi asia, jota Jäynän kanssa on treenattu, sillä myös agilityn pujottelu on ollut treenin alla. Tällä hetkellä meillä on pujottelussa jo kuusi keppiä. Jäynä innostuu aina, kun otan kepit esille ja siis ihan silminnähden tykkää tästä uudesta haasteesta! Luulen, että Jäynä on jo nyt nopeampi pujottelija kuin Aksu, mutta eihän se ole mikään ihmekään. Jäynä on kuitenkin puolet pienempi, kuin Aksu ja sen on siten helpompi sovittaa itsensä keppiväleihin.



Tokopuolella ollaan ehditty tekemään VOI-kokeen jälkeen yksi kokeenomainen treeni, jossa pääsin huomauttamaan Jäynälle seuruussa lipsumisesta ja toisaalta palkkaamaan sen ikäänkuin "kesken kokeen". Jäynä on lumien lähdettyä ollut vähän turhan paljon kirsunsa vietävissä, joka taasen on johtanut siihen, että Jäynällä on pari kertaa seuruussakin tippunut kontakti rumannäköisesti sen laskettua kuononsa kohti ilmeisen hyvältä tuoksuvaa kenttää.

EVL alkaa olla muutamaa pikkujuttua lukuunottamatta hyvällä mallilla. Ainoa uusi asia on merkki, jota en ole Jäynälle vielä opettanut. Muuten sitten pientä muistuttelua vaativat lähinnä jäävät ja paikkaistuminen, joita ei ole tullut treenattua aikoihin. EVL korkataan varmasti vielä tänä vuonna, mutta ainakin seuraava koe käydään vielä treenin vuoksi voittajassa. Huomaan kyllä koukuttuvani tokoon kokoajan vain enemmän

VOI1

Paikkamakuu 9,5 korjasi hieman asentoaan
Seuraaminen 8 täyskäännöksissä väljyyttä
Liikkeestä istuminen 10
Luoksetulo 7 eka pysäytys vaaaaaluuuui
Ruutu 7 lopun seuruussa (ja siihen tulossa) pientä säätöä & ennakointia
Hyppynouto 9 haistoi kapulaa ennen kuin nosti sen
Metallinouto 9 haistoi tätäkin kapulaa ennen nostoa
Tunnistusnouto 10 (näitäkin kapuloita se haisteli :D onneksi)
Kaukot 10
Kokonaisvaikutus 8,5

Yht. 280,5 pistettä, 1. sija

Eilen tuli koettua Jäynän kanssa ensimmäinen voittajaluokan tokokoe ja voin sanoa, että kylläpä jännitti! Matkalla koepaikalle ennätin käydä läpi kaikki pahimmat mahdolliset katastrofivaihtoehdot, joista onneksi yksikään ei toteutunut!

Paikkamakuuta jännitin taas ihan älyttömästi etukäteen. Muut kisailijat olivat kuitenkin hirmu mukavia ja neljä minuuttia piilossa meni paljon nopeammin, kuin ikinä treeneissä! Minun pitäisi kuitenkin alkaa hiljalleen luottamaan Jäynään paikkamakuun suhteen, sillä rehellisesti sanottuna en edes muista koska se olisi sieltä noussut edes treeneissä. Jäynä on niin kiltti.

Jälkikäteen yllätyin siitä, kuinka vähän jännitin tunnaria! Jäynä kipaisi kapuloille rennolla laukalla ja alkoi järjestelmällisesti käydä riviä läpi vasemmalta oikealle. Jäynästä näki niin selvästi, että se keskittyy hommaan sen verran täydellä teholla, etten oikeastaan edes epäillyt sen tuovan väärää. Jäynäkin tuntui olevan osaamisestaan tosi itsevarma ja nappasi heti oman, kun pääsi sen kohdalle. Tämän mahtifiiliksen kun saisi ulotettua kaikkiin liikkeisiin, niin varmaan pyörtyisin silkasta onnesta! Sen verran hyvältä se tuntui.

Jäynä on niin pätevä!

Kevättä ei voi kesyttää

Ennen takatalven lumipyryjä ennätin jo bongata kevään ensimmäiset leskenlehdet. Uusi lumi oli onneksi vain muutaman päivän maassa, nyt on jo tiet (ja muutama kenttä) taas sulana. Mahtavaa!



Koska olen näemmä ollut viime aikoina jokseenkin laiska blogin suhteen, tulee vasta nyt palailtua pääsiäisen agilitykisoihin blogikirjoituksen muodossa.

Pitkäperjantaina juostiin Aksun kanssa kolme rataa Purinalla. Ensimmäinen radoista meni sinkoiluksi: Aksulla oli virtaa liikaa ja minulla liian vähän, mistä ei ikinä seuraa mitään hyllyä kummempaa. Keskeytin radan siinä vaiheessa, kun meillä oli jo ainakin kolminkertainen hylly alla. Toiselle radalle lähdettiin jo vähän paremmassa yhteisymmärryksessä ja tulokseksi saatiin nolla (video yllä). Aksu teki kontaktit nätisti ja oli muutamaa mutkaa lukuunottamatta kivasti kuulolla. Sijoitukseksi tuli 11./58, ei paha. Kolmas rata sitten menikin taas säätämiseksi ja muuttui hyllyksi jo neljännen esteen paikkeilla. Sillä radalla puomin kontaktit paukkuivat ja palautin Aksun takaisin puomille, jonka jälkeen suuntasimmekin suorinta reittiä ulos radalta.

Aksulla on nyt tulevan kesän SM-kisoja ajatellen yhteensä kuusi nollatulosta (joista kaksi hyppäreiltä). Tuplakin saatiin jo viime syksynä, joten hyvältä näyttää!



Jäynällä alkaa voittajan liikkeet olla hyvällä mallilla ainakin treeniolosuhteissa. Koetilanteestahan ei koskaan tiedä etenkin, kun voittajassa on niin monta liikettä, jotka ovat kohtalaisen alttiit häiriöille ja menevät melko pienestäkin kämmistä nollille (esimerkiksi ruutu). Pilkunviilaamista nyt tietysti riittää jokaisessa liikkeessä, sehän on selvää (eipäkait tokossakaan koskaan valmiiksi tule?).

Olen tainnut mainita tästä joskus aiemmminkin, mutta taivastelen nyt taas: Toko vaatii kyllä ihan hirveästi kaikenlaista sälää! Tällä hetkellä autossa taitaa olla ohjatunnoudon kapulat, tavallinen noutokapula, metallikapula, tunnareita ja ruutu kartioineen. Toki näiden lisäksi löytyy sitten molempien koirien treenilelut ja -namit. Narupallojakin kun pitää olla kahtaa eri kokoa Aksun ja Jäynän suuren kokoeron takia. Hyvä, kun farkun peräkonttiin edes mahtuu kaikki!