maanantai 17. tammikuuta 2011

Vuoden ekat

Vuoden 2011 eka startti from Sarianne on Vimeo.

Sunnuntaina juostiin ensimmäiset agilitystartit tälle vuodelle. Aksulla oli virtaa ihan hillittömästi ja esimerkiksi kepeillä sitä vauhtia katosi huutamiseen. Olemme olleet jo viikon putkiremppaa paossa ja Aksun aktivointi on jäänyt hyvin vähälle ja täytyy sanoa, että sen kyllä huomaa. Etenkin agikisoissa ja -treeneissä. Kuuliaisen paimenen sijasta minulla on ollut treeni- ja kisakaverina Merlepossu. Merlepossu tykkää karjua, juosta täysiä, karjua vähän lisää, juosta vielä vähän enemmän ja haastaa kenties ihan vähän riitaakin tyhmäpääkoirien kanssa (tosin ainoastaan urosten, sillä myös Merlepossu pitää aina silmät avoinna mahdollisten potentiaalisten tyttöystäväehdokkaitten varalta). Omaa lainassa olevaa yksiötä (häkki) pitää erityisesti vahdata, sillä sen katolla majailee treenireppu ja ennenkaikkea lihapullat!

Ensimmäisellä radalla (josta siis tuo video) Pakkel varasti lähdöstä. Kuinka yllättävää. Onneksi tyyppi on sen verran blondi, että haukahtaa aikeensa ennen varsinaista mielipuolista säntäämistä kohti esteitä ja niiden yli. Varastamisesta johtuen jäin kuitenkin heti alkuunsa jälkeen ja en ehtinyt kääntämään Aksua kolmannelle hypylle. Siiitä sitten radan ainoa virhevitonen ja heiheit nollalle. Sijoituimme heti radalta tulleiden ainoiden nollien perään ja olimme kuudennet. Toisin sanoen olimme siis parhaat virheitä kahmineista koirakoista. Lohduttavaa! Jälleen kerran tein muuten sen huomion, että Aksu näyttää hitaalta videoilla, vaikka se tekeekin tosi nopeita aikoja. Pitkillä koivilla etenee vissiin niin helpon näköisesti eteenpäin verrattuna pienempiin kisatovereihin, jotka ottavat samalla matkalla tuplasti enemmän askelia Aksuun verrattuna.

Toisen startin lähestyessä alkoi Aksu jo käydä hieman kuumana. Jostain syystä se päätti inhota yhtä dalmatialaista ja kiroili sille aina ohimennen, mutta vain ennen radalle menoa, ei enää sen jälkeen! Ehkäpä se dalmis sanoi Aksulle jotain tosi kannustavaa ("Kompastu koipiis laiheliini!1!!"). Onnistuin jotenkin uhkailemaan Aksun pysymään lähdössä ja se ei varastanut. Ei se kyllä silti nollaksi mennyt se rata, vaikka yritys oli hyvä kymmenen. Ensin joku Merlen värinen porsas rynni hypyn ohi oikoessaan pussille ja sitten tiputti vielä rimankin. Vähän ihmettelen kyllä, mihin katosi se minun "tää on ihan helppo saada kolmosiin" -koirani, jonka kanssa treenasin vielä jossain vaiheessa. Eipä sillä, että olisin erityisen pettynyt. Kivaahan se vain on, että koiralla on kivaa ja Aksullahan muuten oli tosi kivaa!

Putkiremppa jatkuu vielä ainakin tämän viikon, joten Merleporsastelua lienee luvassa myös ensi viikonloppuna. Pitänee ehkä yrittää ehtiä purkamaan sitä kaikkea patoutunutta energiaa johonkin älylliseen Aksun kanssa. Tosin sen toteuttamista hidastanee ainakin jonkin verran se, että Aksu ja Pasi ovat eri osoitteessa evakossa, kuin minä. Pikkukoirat ovat olleet kovasti tyytyväisiä siihen, että ovat saaneet minut taas kokonaan omakseen ilman sitä mukana roikkuvaa kuolaavaa karvaidioottia, joka yrittää omia kaikki lelut ja sohvankulmat. Elviksen ja minun välini ovat taas entisellään; kun pyydän sitä hyppäämään syliini, hyppää se ihan taatusti äitini syliin. Myös silloin, kun se pyytää minun syliini ja annan sille luvan, niin se hyppääkin äidin syliin. Hannikin on tyytyväinen keittiöhenkilökunnan vahvuuden lisääntymiseen yhdellä piialla. Tosin, monta pitkää miinusta on allekirjoittanutkin jo ehtinyt saada pappakoiralta. Kas, kun aamupalan pitäisi tippua kippoon sillä hetkellä, kun pappakoira niin päättää. Viis siitä, että kello olisi vasta puoli kuusi aamulla. Jokainen vetkuteltu hetki tarjoilla herralle aamupalaa lisää vain vaatimusten volyymia. Hiljaiseksi komentaminen ei toimi, koska kuulo on huono ja sekin vähä, mitä on jäljellä, on valikoivaa. Useimmiten helpoimmalla pääseekin, kun tiputtaa tyypille jotain pientä herkkua ääntä kohden. Alan jo melkein ymmärtää, miksi mummoni on jo vuosia nukkunut lihapulla yöpöydällä, kun Hanni on kylässä.. 15-vuotias koira kyllä saa muutenkin jo kaikessa periksi ja on ihan lellipennun virassa, koska se on sen ansainnut.

14 kommenttia:

  1. Aksu juoksee innokkaasti, kivaa menoa! Tulin kommentoimaan tuota juoksemista, aikaa ym. Hyppykoulutuksessa opetettiin että jokainen askel vie aikaa (en muista montako sekunnin osaa). Joten harvat askeleet ovat nopeampia, vaikka koira ehkä näyttää hitaammalta tiheästi kipittäviin kilpakavereihinsa verrattuna.

    VastaaPoista
  2. Onko Aksu muuten kasvanut viimeaikoina, tai muuten mahollisesti miehistynyt tmv? Se näyttää tällä videolla jotenkin paljon muhkummalta kuin aikaisemmin, vai johtuuko se vaan talviturkista tmv...?

    Hieno mies kuitenkin! Hugo (uudelta lempinimeltään pupuru, ei ihan kenguru mutta melkein kuitenkin... öh) lähettää terkkuja Elvikselle ja Hannille ja käskee pysymään kovina :D

    VastaaPoista
  3. Emppu,
    Näyttäisi tosiaan siltä, että pienemmillä koirilla ne tiheästi kipittävät jalat luovat illuusion huomattavasti todellisuutta nopeammin etenevästä otuksesta. :)

    Tiia,
    Se on miehistynyt! Painaa muutaman kilon enemmän, kuin kesällä, eikä ole niin luiseva, kuin silloin. Niin ja onhan sillä näin talvella hitusen valtaisampi turkki. "Muhkummalta" :D

    Hanni ja Elvis lähettävät terveiset myös Hugelille ja käskivät vinkata, että mikäli Hugo kaipaa vinkkejä kerjuun tehostamiseen ihan äärimmilleen, niin täällä niitä riittää. Kitiseminen aamutuimaan on vain yksi keino monista. :D

    VastaaPoista
  4. Olispas kivan näköistä menoa! :) Ihan tuli itsellekin hinku agikisoihin tai edes treeneihin. Tulis jo kevät.

    VastaaPoista
  5. Laura,
    Sais tosiaankin tulla jo kevät ja kesä! Ulkokisat ois kivoja..

    VastaaPoista
  6. Kivannäköistä menoa! Hienoa, että koiralla oli kivaa, vaikkei nollaa tullutkaan ;) Seuraavalla kerralla sitten! :D

    VastaaPoista
  7. Aksuhan on kohta näyttelykunnossa ;-)

    Minusta tuo muistuttaa aika paljon Elsan menoa, se on nopeampi kuin miltä näyttää. Hallittua menoa, ihana katsoa!

    VastaaPoista
  8. Amy,
    Jep, uutta yritystä vaan. Jospa joskus ei sitten rynnittäisi esteiden ohi :D

    Miimi,
    Nooooo melkein, mutta jätetään ne näyttelyt muille :)

    VastaaPoista
  9. Hyvin teillä meni ekat startit, noi varastamiset on vaan tosi inhottavia. :/ Eiköhän se vimonen nolla sieltä ihan lähiaikoina tule! :)

    VastaaPoista
  10. emma,
    Varastaminen on kyllä vähän rasittavaa. Tarttee vaan alkaa natseilemaan sen kanssa.

    VastaaPoista
  11. Hyvältä näyttää Aksun meno!
    Itselläkin kova hinku kisakentille, varsinkin kun nilkka taipuu juoksemiseen, mutta toistaiseksi ei ole koiraa jolla kisata. Onneksi ensi kuussa päästään Tildan kanssa jatkamaan agilityä, ollutkin tässä pieni tauko :-)

    VastaaPoista
  12. Mihis sun kisakoirat on piiloutuneet? :) Kiva, että treenit jatkuvat! helpottavat ainakin sitä pahinta kisahinkua edes vähän, kun pääsee edes treenaamaan :)

    VastaaPoista
  13. Iitun laitoin jo agilitystä eläkeelle. Voidaan epiksissä käydä mediluokissa kisaamassa mutta viralliset on jo haudattu.

    VastaaPoista
  14. Aah, no mutta sitten vaan nuoriso treeniin! :)

    VastaaPoista