lauantai 4. kesäkuuta 2011

Aksu luonnetestissä



Toimintakyky: Pieni -1
Terävyys: Suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +2
Puolustushalu: Suuri, hillitty +2
Taisteluhalu: Kohtuullinen +2
Hermorakenne: Vähän hermostunut -1
Temperamentti: Erittäin vilkas +1
Kovuus: Hieman pehmeä +1
Luoksepäästävyys: Luoksepäästävä, hieman pidättyväinen +2b
Laukauspelottomuus: +++ laukausvarma

Pisteet yht. +27, testi hylätty.

Tänään käytiin testaamassa Aksun luonnetta. Tuomareina toimivat Lea Haanpää ja Jorma Lankinen. Aksu oli Aksu heti luoksepäästävyydestä alkaen. Salli tuomarin koskea itseensä, mutta leikkimään ei vieraan miehen kanssa lähtenyt. Pikemminkin päinvastoin. Aksu tulkitsi tilanteen näet väärin ja alkoi huutaa irokeesi pystyssä kirosanoja tuomarille. Leikki sitten minun kanssani, mutta siinäkin halusi pitää silmällä tuomaria.

Kelkkakokeen Aksu suoritti hyvin. Tapansa mukaisesti huusi tietenkin, mutta selvitti homman nopsasti ja uskalsi tulla kelkan luokse tosi pian. Ei mennyt lankaan. Ainakaan paljoa.

Tuomarin hyökätessä seisoi ensin edessäni karjumassa, kunnes siirtyi selkäni taakse huutamaan. Alkuun luulin sen jäävän ihan nätisti naistuomarin pideltäväksi, mutta se harhaluulo hävisi pian, kun Aksu huomasikin, ettei piuhan päässä enää ollutkaan minä. Juoksi ympyrää ja yritti paeta. Seisahtui sitten, kun totesi, että pakoon ei pääse. Korvat luimussa seisoi ja läähätti kieli polvissa asti, kun odotti, että piina olisi ohi ja pääsisi minun luokseni. Siinä vaiheessa tuomarikin sai koskettua Aksua ja taputteli sitä hieman.

Haalariin ja tynnyriin Aksu ei reagoinut juuri ollenkaan. Oli niin paineessa, että toimintakyky petti. Siinä se löntysteli vierelläni edelleen korvat luimussa ja kieli polvissa asti. Pimeään huoneeseen mentäessä Aksun pannan alta pujotettiin nylonnauha, jonka molemmista päistä tuomari piti kiinni ja jonka tuomari siis sai Aksun pannasta irti vain vetämällä; ei tarvinnut pantaan (ja koiraan) koskea. Videolta näin, että Aksu oli pelännyt kiinnipitävää tuomaria sillä välin, kun itse könysin pimeään piiloon. Sisällä huoneessa Aksun toimintakyky petti taas. Kuulin piilostani, että se vain seisoo paikallaan. Oli kuulema tuijottanut toista tuomaria epäillen, eikä ollut ottanut askeltakaan. Päästin tuomarien ohjeiden mukaan pieniä ääniä ja lopulta sitten kutsuin Aksua ihan iloisesti ja tuomarit valaisivat taskulampuilla Aksulle tien luokseni. Sieltä se reppana hiippasi jäykin askelin korvat luimussa luokseni ja kiipesi syliin.

Seinässä Aksu ensin katseli muualle ja oli, kuin ei olisikaan. "Räjähti" sitten lopulta. Tuomari kävi hyökkäyksen lopetettuaan ihan pikaisesti taputtamassa Aksua, jota tietysti juuri äsken hyökänneen ihmisen lähelle änkeäminen epäilytti suuresti. Seinän jälkeen oli jäljellä enää laukaukset, joihin Aksu ei reagoinut millään tavalla. Nojasi vain jalkaani. Lankinen tosin loppukommenteissaan totesi, että sitähän ei tiedä varmuudella, jättikö se reagoimatta siksi, ettei oikeasti välittänyt vai pikemminkin siksi, ettei kertakaikkiaan kyennyt enää reagoimaan kuormittumisen takia. Arjessahan Aksu kyllä reagoi tiettyihin ääniin pelokkaasti (esimerkiksi limupullon sihahdukseen reagoi pelolla, ukkoseen taasen ei). Testin arvio kuitenkin tehdään vain juuri siitä nimenomaisesta hetkestä ja sen perusteella Aksu arvioitiin tänään laukausvarmaksi.

Pisteiden jaossa tuomari kommentoi näkemäänsä ja tietysti avasi niitä annettuja pisteitä. Ihan ensimmäiseksi sanoi sen, että kertoo nyt pisteet, "jotka voi unohtaa heti kuulemisen jälkeen". Tunnistin oman koirani oikein hyvin Lankisen puheista ja se oli melkein hämmentävää, kuinka nappiin kaikki kommentit osuivat. Tuomarin loppukommentti, "se on todella vaikea koira", tiivistänee kaiken oleellisen ja on oikeastaan juuri se, mitä itsekin sanon Aksusta, jos joku sattuu kyselemään sen luonteesta tarkemmin. Lankisen mukaan Aksun käytös ei ole tervettä ja suurimmat puutteet sillä onkin hermoissa. Terve koira ei reagoi, kuten Aksu reagoi. Temperamentiltaan Aksu arvioitiin erittäin vilkkaaksi. Se huomaa ihan kaiken kokoajan ja reagoi salamannopeasti terävyyden kautta. Se ei tarvitse paljon ärsykkeitä reagoidakseen ja toimii nopeasti. Hyvää tässä kohdin on se, että rohkeus ja toimintakyky pettävät ja Aksulla ei siis riitä kantti viemään hommia loppuun asti. Tuomarin hyökätessä se ensin kokeili huutamista ja sen jälkeen pakenemista. Kun kumpikaan niistä ei toiminut, se lamaantui. Toimintakyvyn puutteethaan on näkyneet mm. tokossakin: Kun meno menee liian kovaksi ja tilanne on liian hankala ratkottavaksi Aksun keinoin-> Aksu lamaantuu. "Jos vain olen, ehkä selviän."

Vaikka Aksulla useimmiten rohkeus pettääkin, ei se silti ole sellainen koira, jonka kanssa voisi olla rennosti ja vain purjehtia läpi potentiaalisesti hankalien tilanteiden. "Ei kaverikoiraksi", totesi tuomari lystikkäästi ja sanoi, että liikaa ei voi Aksuun luottaa. "Silmät saa olla selässäkin." Juu, huomattu on. "Taisteluhalua on tähän settiin jo liikaakin." Lankisen kommenttia mukaillen; Jos Aksun luokse menee reippaasti, niin ei se ketään syö, mutta pieninkin epäröinti tai peruuttaminen ihmisen osalta ja Aksu reagoi jo terävyyden kautta. Luoksepäästävyydestä Aksu sai arvion "luoksepäästävä, hieman pidättyväinen", koska tuomarit saivat koskettua sitä hyökkäystenkin jälkeen.

Minulle testin tulos oli helpotus. En ole tulkinnut koiraani väärin, vaan pikemminkin ollut oikein loistavasti kelkassa mukana. "Lycka till" toivotti tuomari.

27 kommenttia:

  1. Hyvin olet Aksua lukenut! Onpa faktaa eikä enää pelkkää mutua koiran vaikeus. Jatketaan heikkohermojen kerhossa. :) Rapsutukset Aksulle ja tsemppiä itsellesi!

    VastaaPoista
  2. P.S. Katsoin vasta nyt videon. Aika mykistävä (mm.) tuo leikki tuomarin kanssa. :/

    VastaaPoista
  3. Pakko sanoa että ainakin blogianne lukemalla minustakin tuntuu että tunnet Akselin kyllä varsin hyvin, samoja juttuja olet painottanut kirjoituksissa mitä tuomarit tänään Aksusta sanoi. Jotenkin epärealistista oli tuo lintujen sirkutus taustalla, kun kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään satukirjatilanne.
    Pääasia että sie pärjäät Akselin kans :)

    VastaaPoista
  4. Todella mielenkiintoista luettavaa/nähtävää !

    Aksu muistuttaa (ainakin tämän lukemisen perusteella) hyvin paljon 5-vuotiasta Lapinkoiraani, joskin sillä erolla, että koirallani on myös erittäin vaikea aggressio-ongelma.

    Tsemppiä siis sinne, vaikeat koirat ovat...no, vaikeita.

    VastaaPoista
  5. Komppailen edellistä kommentoijaa, mustakin on teidän blogia lukiessa tuntunut, että tunnet Akselin tosi hyvin. Harrastuksissa etenemisen ja normiarjen mahdollisimman ongelmattoman sujuvuuden kannalta se lienee välttämätöntäkin! Testivideota katsellessa kiinnitin itse huomiota siihen, että hyökkäys tuntui olevan Akselille melkoisen kuormittava, etenkin, kun hyökkäyksen jälkeen se joutui lähtemään hyökkääjän matkaan. Toisaalta kautta testin mielestäni näkyy, että teidän suhde on kunnossa, ja vaikeissa tilanteissa Akseli hakee sinusta tukea, kun omat keinot tilanteiden ratkaisemiseen loppuvat.

    Nostan sulle kyllä hattua, että olet koiran haastavasta luonteesta huolimatta jatkanut harrastusten parissa sitkeästi - ja hienosti teillä on mennytkin! Tsemppiä siis myös jatkoon!

    VastaaPoista
  6. Aksulle vielä kovasti rapsutuksia ja herkkuja! Rankka päivä takana..taisi loppupäivä mennä nukkuessa?

    VastaaPoista
  7. Komppailen Aijan kommenttia ihan kokonaan!
    Paljon rapsutuksia Aksulle mahtaa ukko olla tosi väsyny.. Ja Stella lähettää tsempitys pusut! :)

    VastaaPoista
  8. Eeva,
    Kiitos tsempityksistä! Eiköhän näillä luonnetesteillä irtoa meille jo ikuiset jäsenyydet heikkohermokerhossa? ;) Leikissä näkyy tosiaan hyvin Aksun ylireagointi ja miten helposti se tulkitsi tilanteen ihan pieleen.

    Josefiina,
    Nyt kun sanoit, niin totta: tuo lintujen iloinen sirkutus on jotenkin tosi.. toisesta maailmasta, kun ottaa tuon tilanteen huomioon. Oli kyllä ilahduttavaa huomata, että oltiin tuomareiden kanssa niin yksimielisiä Aksusta! Melkein oli hämmentävää, että joku niin vähän aikaa Aksua katsellut osasi kertoa siitä niin täydellisesti oikeat asiat. Tokihan nää ihmiset on niitä pro-tyyppejä, mutta silti! vau.

    Noora,
    Hurjasti tsemppiä teillekin!!
    Vaikeat koirat tosiaan on vaikeita. Ei sitä oikein paremmin voi kuvata. Vaikeita, hankalia.. Mahdottomia(kin joskus?)

    Aija,
    Aksulle tuo hyökkäys oli tosiaan pahapaha juttu. Etenkin se, kun se joutui jäämään tuomarin pideltäväksi, oli rankkaa Aksulle. Sitä ahdisti ihan todella :( Siinähän se jo sitten kuormittuikin aika pahasti ja siis tipahti toimintakyvyttömyyden puolelle. Eihän se haalariin ja tynnyriin jaksanut reagoida ollenkaan.

    Kiitos tsempityksistä. Mitäs se mummo siellä hangessa tokaisikaan? "Eteenpäin!" ? ;)
    Aksu ihan kiitettävästi tosiaan hakee minusta tukea. Laukauksissa kun ei muuta jaksanut, niin nojasi kuitenkin jalkaani.

    Paula,
    Lepäillessä meni. Sai oman grillimakkaran, kun ei niitä tuomarin "määräämiä" makkaraperunoita jaksettu käydä grilliltä hakemassa (siis minä en jaksanut) ;)

    Emma,
    Aksu lähettää taatusti Stellalle paaaaaaljon pusuja ja hännänheilauksia! <3

    VastaaPoista
  9. Se on toisaalta niin helpottavaa, mutta toisaalta niin surullista todeta olleensa NIIN oikeassa koirastaan... :o/ Olipa mielenkiintoista katsottavaa tuo video ja monelta osin Aksun reagointi toi mieleen Ruun luonnetesti-tilanteen. Onneksi näiden hankalien koirien kanssa ajan myötä asiat voivat helpottua (vaikka tosin väliin mahtuu aina uudelleen niitä hankalia hetkiä). Meillä on viimeisen vuoden aikana harjoiteltu sietämään uuden perheenjäsenen liian innokkaita hellyydenosoituksia hienoin tuloksin. Välillä Ruu jopa hakeutuu Leon "revittäväksi", kun tietää siitä tulevan palkkaa... Hölmö! :) Mutta tsemppiä teille jatkoon, olet tehnyt loistavaa työtä uutterasti Aksun kanssa!

    VastaaPoista
  10. Helena,
    Vastaan nyt samantien, kun kerran vielä koneella roikun ;)
    Olet oikeassa: on toisaalta helpottavaa ja toisaalta sitten niin kovin surullista todeta olevansa niin oikeassa koiransa suhteen. Testi oli kuitenkin lähinnä vain helpotus minulle, sillä sain ulkopuolisen arvion Aksusta ja se arvio vastasi Aksu-kuvaani täydellisesti. Leikissä tapahtunutta rähähdystä myöden. Olin siihenkin varautunut ja osasin odottaa sitä. Muistelisin, että huomasin silloin livenä jutellessamme tiettyjä yhtymäkohtia Aksussa ja Ruussa eli ei ihmekään, että Aksun videosta tuli Ruun testi mieleesi.

    Kiitos tsempityksistä ja tsemppiä sinne myös Ruun kanssa! Onneksi päiviin ja viikkoihin näiden hankalien koirien kanssa mahtuu paljon niitä hyviä ja palkitseviakin hetkiä! :)

    VastaaPoista
  11. Kiitos siitä että julkaisit tulokset ja videon (jota en kyllä vielä katsonut, nopeemmalla netillä joku toinen kerta)! Moni jättäisi vähin äänin kommentoimatta mitenkään.

    Varmasti hieno tunne kun saa vahvistuksen ajatuksilleen. Upeasti olet koirasi kanssa tähän saakka luovinut, jatkakaa samaan malliin! :)

    VastaaPoista
  12. Onneksi Aksulla on kaltaisesi ihminen :) Tsemppiä!

    VastaaPoista
  13. laura,
    Se on totta, että moni olisi ihan hiljaa tälläisestä, vaikka siinä ei nyt ole mitään järkeä. Tälläiset Aksut on tärkeää tietoa rodulle ja sitä eteenpäin vieville. Peittelemällä ja salailemalla tälläisiä asioita tehdään loppupeleissä vain hallaa rodulle. Eniten siinä kärsivät ne koirat itse, eikä se omistajillekaan helppoa ole. Minulle tämä testitulos on suurinpiirtein parasta mitä on Aksun kanssa saatu. Testissä Aksu oli täysin oma itsensä ja kaikki, mitä se ilmensi, oli sellaista, mitä olin jo ennestään nähnyt. Helpottavaa oli, kun joku ulkopuolinen totesi koirasta saman, kuin minäkin. Ei tarvitse enää muiden olla vain minun puheideni varassa. Onpahan mustaa valkoisella, niin sanotusti.

    Veera,
    Kiitos :)

    VastaaPoista
  14. No ei olis kyllä moni muukaan tuommoiseen leikkiin mukaan lähtenyt, tuomari oli jotenki ihan jäykän näköinen kun lähestyi koiraa. Selkeesti Aksu karsasti sitä että joutuu oudon ihmisen pitelemäksi hihnassa, Lilli tekee samaa. Jos mä oon paikalla niin ihan karseeta jos joku muu taluttaa :D Ja eihän tuo kokonaisuutena niin huonosti mennyt videolta katsoessa :) Varmasti tunnistit testistä oman koirasi :)

    VastaaPoista
  15. Tuomarin epäilyttävyysasteesta voi tietysti olla montaa mieltä ja keskustella vaikka siitä sitten. Sanon kuitenkin sen, että Aksu on tuon huutotempun tehnyt myös sellaiselle ihmiselle, jota on aiemmin moikattu ihan ilman huutoa ja siis todettu aiemmin vaarattomaksi. Esimerkiksi tutusta huoltomiehestä tuli yhtäkkiä kauhistus, kun tämä liikautti kättään Aksun mielestä epäilyttävästi. Saattoi toki olla niiskahduskin, jonka Aksu tulkitsi tappouhkaukseksi. Mistäs sen tietää. Mitään jäykistymistä tai selvää näkyvää epäilyttävyyttä se huoltomies ei harrastanut siinä tilanteessa. Painotan kuitenkin sitä, että tuota tapahtumaa ennen Aksu oli jopa itse vetänyt tämän kyseisen huoltomiehen luokse, koska halusi sitä tervehtiä. Veti myös silläkin huutokerralla. Ihan mielissään oli aluksi bongatessaan kivan huoltomiehen.

    "Karsasti" on melkoisen lievä ilmaus tuohon paniikin tilaan, jota Aksu ilmentää hyökkäyksen jälkeen Haanpään pidellessä remmiä. Pimeän huoneen ovellakaan nähtyjä pakoyrityksiä en haukkuisi pelkäksi karsastamiseksi. Vai tarkoititko sitä, että Lillikin yrittää paeta tuolla tavalla, kuin Aksu, jos joku vieras pitää sen hihnaa?

    Kokonaisuutena testi näyttänee hyvältä, jos tulkitsee koiran lamaantumisen ja passiivisuuteen väistämisen "lehmänhermoisuudeksi". Hyvin kyllä Aksun näköinen testi. Harvinaisen onnistunut tiivistelmä. :)

    VastaaPoista
  16. Lillillä se on vaan sitä että se ei tykkää olla hihnassa outojen/tai tuttujenkaan kanssa (edes vaikka siskoni Johanna kanssa) jos minä olen paikalla. Agikisoissakin se vetää kuin höyryjuna minua päin jos Jossu yrittää taluttaa sitä. Ei se tosiaan mitään paniikkia saa tai ala sekoilla, kunhan kiukuttelee.

    Ja minusta tuo on muutenkin outo tilanne luonnetestissä että pitää jättää koira hyökkääjän luo. Aksu tosiaan veti aika paniikit, tosiaan tuo "karsasti" taitaa olla hieman liian lievä ilmaisu :D Ja sinä(ja tuomarit) varmasti huomasitte kun koira lamaantui, meikäläisen silmään tuo näytti vaan semmoselta "ei paha", vaikka varmasti oikeasti totuus on ihan toinen.

    VastaaPoista
  17. Ja ikävä juttu jos nuo huutotemput on tehty aikaisemminkin :(

    VastaaPoista
  18. Videon katson kun pääsen kotikoneelle.

    No, ainakin tosiaan tunnet koirasi, eikä testitulos tullut yllätyksenä. Ja kun koiransa tuntee, arki on helpompaa kun tietää miten missäkin tilanteessa itse käyttäytyy. Blogia lukeneena tulee kuitenkin sellainen olo, ettei Aksu nyt niin mahdoton ole, että arki sen kanssa olisi... mahdotonta? Ja se luottaa suhun, eikö? Se on aina erittäin hyvä asia, jos on herkkä koira.

    VastaaPoista
  19. Sanni,
    Aksun kohdalla ei tosiaan ole kyse kiukuttelusta tai mistään "mä haluun mielummin ton luo" -tyylisestä kiskomisesta, vaan ihan pelosta. Se on epäluuloinen ihmisiä kohtaan ja sehän tuossa testissä näkyy monessakin kohtaa. Toki se epäluuloisuus tulee ihan arjessakin esille tietyissä tilanteissa. Paljon on edistytty kuitenkin lähtötilanteesta, joka oli se, että pentu alkoi vikistä pelosta, kun edes yritettiin lähteä omasta pihasta rauhalliselle kävelytielle maailman menoa ihmettelemään. Eihän aksusta enää esimerkiksi agikisoissa huomaa, että se on joskus pelännyt niin tavattoman paljon kaikkia ihmisiä!

    Olen tyytyväinen, että tuomarit tulkitsivat Aksun lamaantumisen oikein, vaikka en kyllä tiedä olisiko sitä edes voinut kokenut luonnetestituomari väärin tulkita.

    Amy,
    Mahdoton se ei ole, vaikkei tietysti sieltä helpoimmastakaan päästä. Selkeät säännöt ja tietyissä tilanteissa myös ennakointi, on niitä, joiden avulla pärjäillään. :) Ja joo, Aksu tukeutuu minuun (ja Pasiinkin), onneksi. :)

    VastaaPoista
  20. Tuo Aksun järjestämä "karuselli" ei näytä järkevältä "haluan oman ihmiseni luo" -kiskomiselta vaan paniikkisäntäämiseltä. :/

    Itse testistä vielä: Sillä, että testissä koira jätetään hyökkääjälle, selvitetään millainen palautumiskyky koiralla on, lopettaako se esim. puolustautumisen kun syytä ei enää ole.

    VastaaPoista
  21. Itse Aksun ja Sariannen elämää sivusta seuranneena ja luonnetestissäkin paikan päällä olleena ihan pakko pistää lusikka tähän soppaan :)
    Tosiaankin testissä tuomarit saivat kaivettua esille sen oikean Aksun. Ja tuomarin kommentit koirasta osuivat kuin nenä päähän! Harmi ettei nämä kommentit millään videolla (3kpl) kuulu kunnolla..

    Olihan se juu 'ihan kiva' kun Aksu ei enää reagoinut millään tavalla haalariin tai tynnyreihin. Normaalissa ympäristössä, normaalissa paineessa Aksu ei todellakaan kulje häntä alhaalla, kieli polvissa Sariannen takana. Sillä testissä selkeästi tuli raja vastaan ja sen toimintakyky loppui täysin. Onneksi tosiaan tuomaritkin tämän huomasivat ja sen mukaisesti pisteitä kirjoittelivat ja kommentoivat.

    Aksun jäädessä vieraan ihmisen luo hyökkäykseen jälkeen, ei karsastaminen lähimainkaan kuvaa ko. tilannetta ja Aksun käytöstä. Se ei ollut normaalia. Tai ainakaan mielestäni normaali tervehermoinen koira ei käyttäydy noin vieraan ihmisen kanssa missään tilanteessa.

    Mitä taasen tulee laukausuvarmaan, en sitäkään ihan menisi allekirjoittamaan. Oma henk.koht kokemus Aksusta on parin viikon takaa agilitykisoista, kun aukaisin Cokis-pullon sen enempiä ajattelematta, vaikka Sarianne onkin sanonut ko. äänen pelottavan Aksua. Tajusin ja muistin tämän siinä vaiheessa, kun pullo oli jo auki ja Aksu Sariannen takana korvat luimussa piilossa.

    Onneksi myös Aksunlaisia koira käytetään testeissä ja ennen kaikkea tulokset julkistetaan! Rodun terveyden kannalta erittäin tärkeä saada tietoa mahdollisimman paljon kaikista ongelmista, sekä fyysisistä että psyykkisistä, jotta näitä ongelmia voitaisiin jatkossa välttää ja työstää pois rodusta. Kasvattajankin pitäisi sen verran voida katsoa peiliin ja myöntää epäonnistuneensa jossakin yhdistelmässä ilman että kiven kovaa väitetään kaiken koiralla olevan kunnossa ja vian vain omistajan korvien välissä. Tämä siis ihan yleisesti, ei suinkaan Aksun ja Sariannen tapaukseen liittyen :)

    Sarianne on tehnyt hienoa työtä Aksun kanssa eikä se helppoa ole aina ollut. Eikä tule olemaankaan. Tsemppiä suuresti jatkoon!

    VastaaPoista
  22. Ja en siis mitenkään tarkoittanut kirjoituksillani että tuo testi olisi mielestäni mennyt "kovin hyvin". Paljon on vain nähty pahempiakin tapauksia jotka lamaantuvat niin että eivät suostu kävelemään koko testissä eteenpäin tai saavat loppuelämän traumat hyökkäyksestä.

    Tiedän myös paljon koiria joilla on esim. pisteet miinuksen puolella tai testi on hylätty ja ovat silti hyviä koiria arkielämässä, kisaavat pk-lajeissa ja muissa harrasteissa, toimivat työkoirina tilalla karja tai lammastilalla, pystyvät normaalisti kulkemaan näyttelyissä, kaupungeissa, kilpailuissa ja ovat muutenkin "normaaleja". Että ei se aina ole niistä luonnetesti pisteistä kiinni millainen se koira on, mutta tämä on siis vain minun mielipiteeni.

    VastaaPoista
  23. Se on ihan totta, ettei se luonnetesti yksistään välttämättä kerro yhtään mitään arjesta sen kyseisen koiran kanssa; saati sen koiran harrastusominaisuuksista. Jotain viitteitä kumminkin saanee ja loppu lienee kiinni siitä, kuinka taitava ja motivoitunut ohjaaja sillä koiralla on. Sitten on tietysti niitä asioita, joita ei pelkästään ohjaajan motivoituneisuus riitä ratkomaan.

    Meillä tokoilu tuli tiensä päähän, kun totesin, että en kertakaikkiaan saa Aksua uskomaan siihen, että äänet ei tapa sitä tokokentällä. Agissa tää sama koira sitten vetää täysiä äänistä huolimatta ja on oikein kehityskelpoinen yksilö. Agissa esteet itsessään on Aksulle jo se paras palkka, että sekin tekee jo paljon eroa lajien välille. Arjen sujumisen eteen on tehty Aksun kanssa keskivertokoiraa paljon isompi työ ja asiat, jotka meille on ongelmia tuottaneet hyppää kyllä silmille tuossa testivideossa.

    VastaaPoista
  24. Kai se on itsekkin vielä kommentoitava, Sanni on ihan oikeassa siinä, että on toki olemassa koiria, jotka ovat saaneet tai saisivat jopa keskeytyksen luonnetestissä, ja silti niillä on tuloksia monissa lajeissa, tosin onhan Aksullakin TK1 ja Aksu kisaa kolmosissa, mutta se onkin sitten eri asia kuinka paljon töitä noidenkin eteen on tehty, jollekkin TK1 ei merkkaa paljon mitään, mutta kyllä se oli Sariannelle työvoitto, ja oli silloin mukava olla todistamassa tätä tapahtumaa! :)
    Herkkä, arka ja koira jolla ei vaan yksinkertaisesti kaikki palikat ole kohdallaan päässä on aina todella haastava koira. Ja siinä vaiheessa kun on vertailu kohteena vielä tervepäinen yksilö taustalla huomaa paljon helpommin herkkis koiran puutokset. Omakohtasena kokemuksena voin sanoa Mimmin, ei se ole terrieri luonteeltaan missään määrin, paimenenakin se olisi hankala. Mimmi ei kuitenkaan ole kaiken arkuutensa kanssa terävä, joten sen kanssa ei tarvitse miettiä asioita ihan samalla tavalla, kuin esim. Aksun kanssa. Ja kyllä sen kanssa on voitu pyöriä agikisoissa ja näyttelyissä, ei se kuitenkaan muuta sitä faktaa, ettei Mimmi ole ollut missään määrin helppo (eikä ole vieläkään, nykyään on tosin jo helpompaa, kun kuulo ja näkö ovat vähän heikentyneet)
    Eihän kaikki ihmisetkään ole samanlaisia, joten miksi koiratkaan, mutta onhan se myönnettävä, että ihminen joka on ylihysteerinen elää huomattavasti stressaavamman elämän kuin ihminen, joka ei jaksa "turhista" kantaa huolta.

    VastaaPoista
  25. Noniin, tulipahan käytyä! Onnittelut pisteistä. Heh. Tarkoittanee sitä, että kyllä sinä olet ohjaajana ja koiranlukijana järkevä persoona. ;) Eli et ole ylihysterisoinut Aksun luonnetta ja käyttäytymistä. Toki LT on äärimmäiseen tilaan ajava niinnoin yleispiirteellisesti, oman koiran reaktiot oli ainakin tosi voimakkaat ja arkitilanteessa ei ehkä vetäisi niin överiksi tiettyjä osa-alueita, MUTTA testitulos ja arvioinnit on suuntaa antava. Mahtavaa, että on keksitty tuo koiranetti mihin tulos päivittyy ja yhtään väheksymättä Aksun kasvattajaa, miettisin uudelleen (jos mietinnässä) että onko järkeä esim käyttää Aksun täyssisarta jalostukseen. Esim.. Tai veljeä astumaan narttua.. Nooh, nämä nyt taas omia mielipiteitä. Täydellistä koiraa ei ole olemassa mutta Aksu ei varmastikaan ole se arjessa helpoin koira mikä varmasti rassaa omia hermoja ja saa rattaat pyörimään päässä, että mitenkä joku ongelmat nyt oikein ratkaistaan. Vaatii siis omistajalta myös kekseliäisyyttä. Toivottavasti Aksulle ei jää testin jälkeen mitään kammoja, Kina ainakin käyttäytyi kuukauden verran todella oudosti. Nyt testin vaikutukset alkaa hiipumaan pois. Herkälle koiralle kun ei voi mitään.

    Mahtia kuitenkin että veit sen testiin ja vielä mahtavampaa että juuri sä olet remminpäässä. Herkempi olis varmaan jo luovuttanut. Enkä tarkoita pelkkien harrastusten osalta. Testin jälkeen tulee ehkä semisti sellainen pieni valaistuminen, vahvistus omiin epäilyksiin mikä taas vahvistaa sitä että kyllä sitä taitaa sittenkin ymmärtää jotain koirien luonteesta, tai ainakin oman sessen.. Kaikki koiraharrastajat kun eivät omaa sitä jaloa taitoa.. :) Vaikean koiran omistajana oppii arvostamaan helpompia koiria arjessa ja sitä, että kuinka ihana on elää koiran kanssa millä pääkoppa toimii. Kyllä sunkin aika vielä koittaa sillä saralla ja sitäpaitsi Aksu saattaa jopa oppia elämään pelkojensa kanssa jossain vaiheessa. Toivo elää. ;) Tietääpähän ainakin jos/kun seuraavaa hommaa, että mitä ominaisuuksia sitä kaipaakaan enemmän. Tosin koskaan koiran hommaaminen ei ole satavarmaa (vaikka kaikki merkit viittaisivat sinne).. ;) Jos saat kivaluonteisen, se voikin olla viallinen kropastaan.. ;) Ja tervekroppainen viallinen päästään.. Eihän me kaikki ihmisetkään olla terveitä päästämme vaikka geenit antaisivatkin myöten.. :D Nimim. Been there.. :)

    VastaaPoista
  26. Kiitos onnitteluista :D
    Ainakin toistaiseksi näyttäisi siltä, että Aksulle ei jäänyt traumoja luonnetestistä. Ehkä se meni sillä niin yli, että.. unohtui? Oikeaan osut tuon valaistumisen suhteen. Testituloksesta sai vahvistuksen omille epäilyksilleen ja voi olla tyytyväinen, ettei ollut ihan pihalla koko aikaa.

    Herkkiksen jälkeen todellakin tietää paaaaaaljon paremmin, mitä ominaisuuksia arvostaa ja mitä haluaisi vältellä. Ja kun on tuota vertailupohjaa "normaaleista" koirista, niin Aksun puutteet suorastaan korostuvat. Tietty niiden kanssa on opittu elämään ja toisin kuin luonnetestissä, niin oikeassa elämässä en jätä Aksua ratkomaan tilanteita yksin, vaan ohjastan sitä. Aksu on aika kehityskelpoinen. Kahdessa ja puolessa vuodessa on hypätty aikatavalla eteenpäin. On siis toivoa, että Aksusta tulee ajan myötä entistäkin parempi. Ikä tuo varmuutta jne :)

    VastaaPoista
  27. Lean viestin loppuosaan pakko kommentoida, että onneksi ihmisille ei järjestetä vastaavia luonnetestejä :D Hihih :D

    VastaaPoista