torstai 22. maaliskuuta 2012

Australianvillakoira



Huomasin tänään, että meille on kahden australianpaimenkoiran lisäksi pesiytynyt yksi australianvillakoira. Rotu on kohtalaisen harvinainen, vaikkakin näin keväisin sitä ja sen monia sukulaisrotuja saattaa bongailla vähän sieltä sun täältä. Australianvillakoiran arvellaan polveutuvan alkukantaisemmasta australianmörkökoirasta.

Australianvillakoira on kohtalaisen helppohoitoinen. Se ei metelöi ja sitä tuskin edes huomaa kotioloissa, jollei sitten satu kurkkaamaan siihen tiettyyn nurkkaan työhuoneen oven takana tai sohvan alle (tai jääkaapissa olevaan oivariinirasiaan). Aktivointia se ei kaipaa oikeastaan ollenkaan ja mikä parasta: Tämän villakoiran voi aina imuroida pölypussiin talteen, jos se alkaa käydä liian hankalaksi ja takertua vaatteisiin, huonekaluihin ja kodin tekstiileihin! (Sama metodi ei toimi australianpaimenkoiriin.)

Paikallaolon tuo meidän yksilö osasi tosi huonosti! Meinasi lähteä joka tuulenvireen myötä naapuriin!! Eikä meinannut millään uskoa, vaikka kuinka hoin paikka. Tämä kuriton yksilö joutuikin roskapussiin miettimään tekosiaan. Oppiipahan olemaan.

(Muita kohtalotovereita, joiden kodit hukkuvat karvoihin!?)

23 kommenttia:

  1. Outoa, meillekin on pesiytynyt tuo samainen australianvillakoira! Olen huomannut, että ko. rodun edustajat lisääntyvät todella tiiviiseen tahtiin, yksilöiden määrä yleensä tuplaantuu yön aikana...
    - Mari

    VastaaPoista
  2. Upea australianvillakoira, meillä näkyy aina välillä joku sukulaisrotu, kai se on joku rajavillakoira suomeksi. ;D Mutta en tiennyt että uroksetkin pudottaa joskus kerralla turkkia pois, oon aina aatellu että vain nartut! Mitähän kaikkea sitä vielä oppii kun uroksen on mennyt ottamaan :D

    VastaaPoista
  3. Mari,
    Tämä rotu tuntuu tosiaankin monistuvan öisin! :D

    Saara,
    Ei Aksu ainakaan sillä tavalla kaljuksi mene, kuin monet nartut turkkinsa pudotettuaan, mutta siis pohjavillan tuo on tavannut keväisin pudottaa. :) Kummallisinta on se, että Aksu ei ikinä näytä yhtään vähempikarvaiselta, vaikka olisin kuvanmukaisia karvamääriä siitä irroittanut useammankin satsin! :o Saa nähdä, miten tuo kastraatio vaikuttaa turkkiin.

    VastaaPoista
  4. Mua on aina kiinnostanut, mikä noissa oivariineissa on, kun karvat haluaa muuttaa sinne. Meilläkin, siis, ei tosin australianvillakoira :D

    VastaaPoista
  5. MAHTAVA kuva ja teksti :---D aahhahahah

    VastaaPoista
  6. Eikä, mahtava! Meillä ei onneks oo vielä pesiytynyt tuollaista lajiketta :'D

    VastaaPoista
  7. Hah, päivän piristys :D Loistava!

    VastaaPoista
  8. Minusta on aika törkeää yrittää pitää australianvillakoiraa paikoillaan, jos et ole opettanut sitä sille kunnolla ja vähitellen. "Paikka"-käsky kärsii inflaation. Nyt vaan häiriötreeniä paljon, otat mukaan parkkipaikoille ja koirakentille ja rakennat siitä hiljalleen hyvän paikallaolon. Olen kuullut, että juuri tämä rotu pysyy paremmin paikoillaan, jos alla on märkä maa. Jotkin roduthan eivät edes suostu makaamaan märässä maassa. Sinänsä ei ole mitenkään pilalle jalostettu rotu! Oletko lonkat kuvauttanut?

    VastaaPoista
  9. Mukavaa, että australianvillakoira on herättänyt positiivista ilmapiiriä!

    Eeva,
    Kyllä se sisällä osaa paikoillaan olla ihan tosi hyvin! Luulisi, että nyt omalla takapihallakin. Totta kyllä, että olen vienyt sitä liian vähän treenikentille, mutta se johtuu vain siitä, että siellä se karkaa heti! (Paitsi jos maa on märkä). Lonkkia en ole kuvauttanut, sillä ajattelin, että ennenkuin aletaan treenata agilitya tämän tottelevaisuuden lisäksi, olisi hyvä saada tuota painoa vähän pois. Kuvasta ei sitä ehkä näe, mutta meidän ausvil on melko ylipainoinen..

    VastaaPoista
  10. Kun kerran ylipainosta mainitsit, niin kuvankin perusteella voi sanoa,
    että tuskin tuolla kylkiluut tuntuvat kovinkaan selvästi.

    VastaaPoista
  11. Haha, siellä onkin aika hieno australianvillakoira! :D Nuo tuollaiset karvaotukset tuntuvat myös kasvavan aika silmissä! Jos ei imuroisi pois välillä, australianvillakoira saattaisi kasvaa melko isoksi! Täällä myös on joku ihan massiivinen karvanlähtö tuolla yhdellä punaisella mammalomalaisella... No, tänään se lähtee jo piiitkäksi aikaa vauvojensa kanssa muualle. Saa nähdä miten tottuu siihen, ettei joka päivä tarttekaan imuroida, omituista! Taidanpa tosin asustella aika tiiviisti pentulaatikon äärellä ja siivota riittävästi pissakakkapapereita. :P

    VastaaPoista
  12. Täälläkin näkyy tota ausvilliä suhteellisen usein! Ja tuli noista Eevan kommenteista mieleen, että täältä saa sitte tosi hyvää häiriötreeniä ihan auspailta! Jos äänekästä paikkamakuuta haluatte harjoitella!

    VastaaPoista
  13. ahaha ihan loistava, ilmeetkin on niin viattomat, "siis ei me olla tollasesta tulokkaasta tiedetty ei niin yhtään mitään"

    vähän samaan porukkaan menee tää meidän kesäkarvaan siirtymisoperaatio :D
    http://rebel-koira.blogspot.com/2011/04/rebel-siirtyy-kesaaikaan.html

    VastaaPoista
  14. Eeva,
    Ylipainosta voin syyttää vain itseäni. Sen verran kuitenkin puolustaudun, että kuinka voisin vastustaa tuollaista älykästä (ja nälkäistä) katsetta!?

    Tiina,
    Ja niitä pissapapereita sitten riittää! :D Enna aikoo varmaan laittaa bikinit päälle pentujen kunniaksi :)

    emma,
    Joo, kaikki treeniapu lienee tän kanssa tarpeen :DD

    Minna,
    Hahahah :D Nuo sinun blogin kuvat!! Mainio tuo karvoista muovailtu koira! :D Ja aikamoinen muodonmuutos. Kohtahan ne ajat on taas käsillä, kun saa kyniä koiran! (Meillä karvat lähtee Elkulta).

    VastaaPoista
  15. Hihih, onnea tulokkaasta.. ;) kaunis katse ja kaikki! Meillä myös muutama villakas ystävä ilmaantuu joka kevät, he tosin lahoavat käsiin. :/

    VastaaPoista
  16. KenguRuu,
    En uskaltanut itse ottaa tuota puheeksi, mutta meilläkin tosiaan ongelmana on se, että tuo ausvil lahoaa käsiin :( Se ei siis mikään paijattava rotu oikein ole.

    VastaaPoista
  17. Miusta on huvittavaa lukea näitä keväisiä karvanlähtö postauksia, kun miulla itelläni on järisyttävän karvanen koira, jolta ei lähteny toissa iltana harjatessa edes kämmenellisen vertaa karvoja :D

    P.s Mieki voisin tollaisen australianvilliksen hommata ;)

    VastaaPoista
  18. Hieno kuva uudesta tulokkaasta! Meillekin on tulossa uusi pentu <3 Se on rodultaan australialainen hiekkakoira. Se on hiekan värinen ja sillä on siellä täällä mustia karvoja. Sillä on paljon omaa tahtoa ja se on aika ehtiväinen, on varmasti kaikkialla! Se on myös hyvin valokuvauksellinen ja löytyykin sitten joka kuvasta. Suosittelen rotua lämpimästi (not).

    VastaaPoista
  19. Sanni,
    Olen kateellinen :D Aksusta irtoaa ihan järkyttävät määrät karvaa, kun se keväällä alkaa pudottaa pohjavillaa pois. Tuokin kuvassa oleva kasa oli YHDELTÄ harjauskerralta :D Ennen tuota olin samanlaisen määrän jo harjannut irti edeltävällä viikolla. Toisaalta, eipä voi sanoa, että Aksu olisi ikinä (sitten pikkupentuaikojen) palellut kovillakaan pakkasilla! :)

    Veera,
    Meidän autossa kävi ilmeisesti eilen treenien jälkeen australialainen hiekkakoira. Ainakin sen tassunjäljet oli takapenkillä! :O

    VastaaPoista
  20. Taas sai hymyn huulille, kun näppäili osoiteriville norrasnurran! Itselläni ei ole kokemuksia australianvillakoirasta, sillä meidän kodissamme tehtaillaan ainoastaan tarkoin harkittuja risteytyksiä, joiden ansiosta nurkissamme on tavattu skotlanninnoutajavillakoiria, hollanninterrierivillakoiria, sekä novascotianpaimenvillakoiria ja kaikkea siltä väliltä. Karu totuus on se, että huomaan olevani varsinainen pentutehtailija, mutten voi sille mitään, sillä kevät tarjoaa mahtavat puitteet toiminnalle!

    VastaaPoista
  21. Siinä on kyllä komea austraalianvillakoira! Taitaa olla ihan valioyksilö? ;D

    VastaaPoista
  22. Ihan totaali repeäminen tolle kuvalle, mörkökoiralle varsinkin :DDDDDD

    VastaaPoista
  23. Jenna,
    Kiva kuulla, että tulit hyvälle tuulelle! Teidän risteytyksethän kuulostaa tosi kiinnostavilta! Jos on tarvis, voin antaa sinulle aineksia australianterriereihin sun muihin!

    Riitta,
    Kyllä kyllä! Saanut erityisesti kehuja muhkeasta turkistaan! :D

    laura,
    :D

    VastaaPoista