keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Kuinka sua kaipasin, talven yli odotin ja täällä taas: Neiti kevät on tullut takaisin

Eilen reissattiin Jäynän kanssa ensimmäisen (ja itseni tuntien suurinpiirtein myös viimeisen) kerran bussilla. Täälläpäin on välimatkat sen verran pitkiä, että paikallisliikenteellä on käytössään pitkänmatkanbussit. Pitkänmatkanbusseissa on jyrkät portaat ovien luona ja säästääkseni kuljettajan ja muiden matkustajien hermoja tempaisin rapaisen (juuri lätäkössä istuskelleen) kymmenisen kiloa painavan pennun kainalooni kavutessani bussin kyytiin. Ensimmäisen kilometrin ajan Jäynä kuikuili jalkotilasta käytävän puolelle ja katseli muita matkustajia. Loppumatkaksi pisti maaten ja pysyi aloillaan remmi löysällä, vaikka ihmisiä kulki ohi aina silloin tällöin bussin pysähtyessä pysäkeille. On se vaan helppoa, kun pentu suhtautuu kaikkeen niin rennosti ja itsevarmasti! Toista se oli Aksun pentuaikoina. Muistelinkin eilen Akselin ensimmäisiä (ja ainoita) bussireissuja: Sillä meni silkasta stressistä maha aivan sekaisin. Aksu onkin sittemmin ollut vankka yksityisautoilun kannattaja.


Hienot tytöt tietysti pänttäytyvät ihmisten ilmoille lähtiessään asiaankuuluvasti

Jäynän kanssa on treenailtu kaukojen maahan-seiso-maahan-vaihtoja. Hyvin sujuu, vaikka typy meinaakin olla toisinaan aivan liian vikkelä liikkeissään, eikä malttaisi pysyä yhdessä asennossa odottamassa naksua, kun jo tarjoaa jotain uutta.

Ihan uutena juttuna on treenattu käskystä peruuttamista. Jäynä osoitti jälleen olevansa nokkela ja hoksasi jutun juonen jo ensimmäisellä treenikerralla. Nyt, parin treenikerran jälkeen, ollaan päästy jo siihen vaiheeseen, kun häivytän omaa liikettäni pois. Tavoitteena on, että Jäynä peruuttaa käskystä, vaikka itse pysyn aloillani.


Elkun syysherkut

Pitkästä aikaa myös Elviksen kuulumisia.
En muista kirjoittelinko jo aiemmin siitä, että Elvis on siirtynyt barffille. Lihat ja kasvismössö uppoavat hyvällä ruokahalulla ja eilen Elkku sai maistaa ensimmäistä kertaa sian kylkiluita: Sattuivat olemaan oikein hyvin pikkukoiran suuhun sopivaa tavaraa. Alun ihmettelyn jälkeen oli luukin hävinnyt parempiin suihin. Barffille siirryttiin nappuloiden sopimattomuudesta johtuen. Elviksen silmät tuntuivat vuotavan useammastakin nappulamerkistä; Raakaruokinnalla silmien vuotaminen on loppunut.

Elvis on koiristamme nyt siis toinen, jolle nappulat eivät sovi. Aksullekin tulee nappuloista rähmää silmiin ja lisäksi vielä töhnää korviin. Jäynä on tähän asti ollut kaikkiruokainen ja on syönyt mitä vain (mukaanlukien muistikortin, pumpulia, pikkukiviä ja paperia) ongelmitta. Raakaruokaakin on Jäynä saanut jo maistaa, eikä maha ollut millänsäkään.

8 kommenttia:

  1. Voi tota Jäynää! <3 Eihän toi julkisilla kulkeminen mitään kivaa ole!! Itse välttelen niitä kyllä viimeseen asti, mutta onhan se hyvä pennun kanssa käydä kokeilemassa! :) Ja tosi kiva, että Jäynä on noin itsevarma! Akselin jälkeen tuntuu varmaan tosi helpolta koiralta :D

    VastaaPoista
  2. En mäkään hirveästi julkisista tykkää. Harmi, että välillä niitä on kuitenkin pakko käyttää :) Aksun jälkeen Jäynä kyllä tuntuu tietyissä asioissa paljonkin helpommalta ja mutkattomammalta koiralta. Hyvä niin! :)

    VastaaPoista
  3. Hihi, onpas Jäynä-neiti taas hienona. ;) voi Elvistä, kun on niin söpö ♥

    Tykkään sun kirjotustyylistä, ymmärränkin tässä vähäisen tätä tokosanastoa. :D

    VastaaPoista
  4. Kiva kuulla, KenguRuu! :)

    VastaaPoista
  5. Oijoi kuinka ihania, tunnelmallisia ja kauniita kuvia, enpä muista näin ihania koirakuvia nähneenikään ennen. Oot tosi taitava, ihan kateeks käy miten hienosti tallennat pieniä hetkiä ikuisuuksiksi!

    Vähän tylsää tekniikkaa pakko kysellä, kun ite just pähkäilen valovoimaisen kiinteän 50mm ja 85mm välillä, että kumpikohan sopisi paremmin yleiskäyttöön. Oisko sulla tähän vinkkeleitä? Mulla on jo canonin 50mm 1.8, mutta se on ihan surkea tarkennuksessa, niin nyt sit joku laadukkaampi etsinnässä. Nyt en vaan sit osaa päättää et kumpi polttoväli ois kätevämpi. Luonnollista!

    VastaaPoista
  6. Kiitos paljon, Minna :)

    Jos miettii puhtaasti vain millejä, niin minusta tuo 85mm on vähän väliinputoaja. Sisällä se on aivan liian pitkä ja ulkona se tuntuu toisaalta useimmiten liian lyhyeltä. Jos siis haet sellaista linssiä, jolla saisi sisälläkin kuvia, niin ehkä sitten tuo lyhyempi voisi olla parempi (ellet satu asumaan tosi isossa talossa, jossa on tilaa peruuttaa! :D). 85 millisessä on nätti bokeh, mutta myös vahva CA, joka kannattaa ottaa huomioon, kun pohtii seuraavaa linssiä. Yksi kaveri vaihtoi 85 millisensä tuohon 50/1.4:een ja on ollut ilmeisesti tyytyväinen.

    VastaaPoista
  7. ok kiitos kokemuksien jakamisesta! mun mielestä objektiivien ostaminen/vertailu on tosi tuskastuttavaa puuhaa, kun ei oikein voi ilman kokeilua tietää, mikä sopis parhaiten..ja kuka nyt jaksaa johonkin liikkeeseen mennä kun netistä on niin paljon helpompi hommata ja myyjätkään ei tiedä mitään ;)

    VastaaPoista
  8. Tiettyyn pisteeseen asti se vertailu on ihan mukavaa, mutta jossain vaiheessa sitä kyllä haluaisi selkeän vastauksen: "Osta" tai "älä osta" :D Toisaalta sitten pakko se on huolella itse tonkia kaikki mahdollinen tieto esille, kun ei nämä ihan halpoja kapistuksia ole! :O Myyjien kohdalla tuntuu aina siltä, että ne nyt kehuu ihan mitä tahansa saadakseen rahat! :D

    VastaaPoista