tiistai 27. maaliskuuta 2012

Tyttö sinä olet meritähti

Katselin Akselille agilitykisoja viikonloppuna ja ihmettelin syvästi, kuinka on mahdollista, että kaikkiin maaliskuun kisoihin oli ilmoittautuminen jo umpeutunut! Olin ihan siinä uskossa, että maaliskuuta on vielä runsain mitoin (ainakin pari viikkoa) jäljellä, vaan eipäs olekaan! Ensi sunnuntaina on jo huhtikuu ja ihan oikeasti kevät. Huhtikuun puolella näkyi olevan pari ihan passelin oloista kisaa, joihin voisin meidät ilmoittaa. Oikeasti ei kannattaisi, koska näillä meidän viimeaikaisilla treenimäärillä meillä ei ole mitään jakoa pärjätä siellä huippujen keskellä, mutta koska kisaaminen on minusta Akselistakin kivaa, niin eiköhän me joihinkin skaboihin suunnata kiljumaan.


Maaliskuun alussa Aksulla oli vielä paljon karvaa ja pellolla paljon lunta.

Viikonloppuna Päynäkin pääsi ihmettelemään agilitykisojen tunnelmaa, kun hurautimme Ojankoon seuraamaan agikisoja ja kannustamaan Lysti-belgiä. Hallin pihassa Jäynä ensin vähän päksähteli siellä sun täällä haukkuville koirille. Sisälläkin alkuun jännitti, mutta viimeisetkin jännityksen rippeet katosivat, kun Jäynä sai hetken leikkiä paikalla olleiden muiden pentukoirien kanssa. Tehtiin Jäynän kanssa vähän tokoa ja temppuja hallissa ja hyvinhän se neitikoira keskittyi tekemiseen noinkin hektisessä ympäristössä, vaikka tähän asti onkin treenattu lähinnä vain omassa olkkarissa!

Tottelevaisuudessa ollaan edistytty Päyskän kanssa jo ihan kivasti. Kaukojen vaihtoja treenatessa mukaan on seisomisen ja maahanmenon lisäksi otettu istuminenkin ja hyvin sujuu pääosin. Maahanmenon kanssa en ole kestoa edelleenkään kasvattanut, sillä Jäynä tarjoaa helposti lonkka-asentoa tai "takatassut kainaloissa"-asentoa. Olen jättänyt löysät asennot kokonaan palkkaamatta ja pyytänyt Jäynää uudestaan maahan. Kätevää, kun koira ei paineistu palkattomuudesta, vaan yrittää vain enemmän ja tarjoaa tilalle jotain muuta. Katsellaan, josko se löysäily siitä jäisi johdonmukaisuuden ja toisaalta myös iän myötä. Yksi, mitä voi sitten myöhemmin kokeilla, on korokkeen päällä makaaminen.

Seuraamisessa otetaan jo 4-5 askelta eteenpäin. Sitä useampi askel johtaa vain siihen, että Jäynä lähtee edistämään. Loivia kaarroksia oikealle on tehty myös ja Jäynä on ilahduttavan nopsasti tajunnut jutun juonen. Perusasennon pitämisessä ennen liikkeellelähtöä on kasvatettava malttia, sillä tällä hetkellä homma menee niin, että jollen naksauta Jäynälle aika pian sen kiepsahdettua sivulleni, tarjoaa se jo jotain muuta ja siis siirtää joko takapuoltaan tai steppaa etujaloilla hieman edemmäksi.

Jäynä on tokoillessa mukavan oma-aloitteinen. Se tarjoaa mielellään toimintoja ja toisaalta kestää paineistumatta myös sen, että jätän esimerkiksi kaukoissa takajalat steppaillen tehdyt vaihdot palkkaamatta (Jäynän kanssa kaukoissa pyritään siihen, että takajalat pysyvät aloillaan). Tuntuu, että Jäynä pikemminkin vain yrittää enemmän, kun se huomaa, että palkkaa ei edellisellä yrittämällä tippunutkaan. Jäynä ei myöskään kertaakaan ole ollut innoton treenaaja, vaan joka kerta se on yhtä innoissaan ryhtynyt tokoilemaan tai temppuilemaan.

5 kommenttia:

  1. Teitä oli kiva nähdä ja Jäynä on oiva pentu, niin normaalin rohkea. :) Kiitos seurastanne!

    P.S. Kuuntelin kotimatkalla Jäynän ja Lystin keskustelua. Niillä oli ollut veto, uskaltaako Lysti hypätä kontaktit. Lysti voitti ekan vedon, Jäynä toisen.

    VastaaPoista
  2. Kiva oli nähdä teitäkin! :)

    Ilmankos Jäynäkin hihkui voitonriemuisesti yhdessä vaiheessa matkaa.. Lystillä oli kyllä aika hyvin pokkaa ekalla radalla!

    VastaaPoista
  3. Aksu on niin kaunis! Vai pitäisikö sanoa komea.. kuitenkin, hieno on! Jos toko/agi-kärpänen olisi päässyt puraisemaan hälyttävässä mittakaavassa, ei kauaa tarvisi miettiä rotu (ja väri.. ;)) valintaani!

    VastaaPoista
  4. Lukiessani tätä postausta jotenkin hoksasin, että tosiaan, minunkin pitäisi varmaan silmäillä pk-seudun kisakalenteria sillä silmällä eikä vain bongailla susirajan skaboja. Oho! Täältä Aksu saa siis ehkä siskolikan vastustajaksi (kunhan vain ensin kalastetaan se vika nolla kakkosista, kröh ;) )

    Meillä on vieläkin ihan lumista, mikä nyt ei sinänsä ole ihme, kun suunnilleen joka toinen päivä sataa lisää lunta... Pöh. No mutta kyllä se kevät tännekin vielä kai ehtii eikä onneksi tarvitse pyyhkiä rapaisia tassuja :)

    VastaaPoista
  5. Henna,
    Aksu on kyllä näyttävän näköinen koira :) Joskus olen itsekin pysähtynyt ihailemaan sitä. Etenkin talviseen pakkasmaisemaan kuuraisten puiden keskelle se istuu, kuin kirsu kuonoon.

    Sirkku,
    Tervetuloa vain pk-seudun jumbokisoihin! :D Justiinsa jätin yksiin kisoihin ilmoittautumatta, kun osallistujamäärät nousivat sinne 70 koirakon kieppeille. Eiköhän teille se viimeinen nolla kakkosista pian irtoa! :) Niin ja meillä on kurakelit ihan parhaimmillaan! :D

    VastaaPoista