lauantai 21. huhtikuuta 2012

Kisa-Aksu ja alamittainen saksanpaimenkoira


Pinky (Aksu): "Gee, Brain, what do you want to do tonight?"
The Brain (Jäynä): "The same thing we do every night, Pinky—try to take over the world!"


Tänään startattiin yhden hyppärin verran agilitykisoissa Aksun kanssa ja vaikka kisaaminen ja aksaaminen ylipäätään on hauskaa, oli tänään jotenkin sellainen olo, että enempää ratoja ei olisi jaksanutkaan ottaa. Tavallaan se kisahinku aina iskee kisapaikalla ja haluaisi mennä useamman radan, mutta toisaalta oli hirmu kiva käydä vaihteeksi tälläinen kevyempi kisareissu.

Tällä kertaa en saanut kuvaajaa innostettua mukaan, joten joudutte tyytymään köyhään sanalliseen kuvailuuni. Rata itsessään oli ihan kohtalainen ja jo tutustumisessa ajattelin neljän ensimmäisen esteen olevan tosi kivassa linjassa. Loppurata oli kyllä vähän ikävämpi siinä mielessä, että siellä piti harjoittaa paljon välistävetoja, joita en osaa ohjata. Uusiutunut Akselini oli kuitenkin ihan tosi hyvin hallinnassa ja välistävedot sujuivat näppärähkösti. Harmi vain, että hyllytimme radan kolmen ensimmäisen hypyn jälkeen, kun Aksu sinkosi suorittamaan yhden yksinäisen hypyn vähän kauempaa sen sijaan, että olisi hakeutunut kepeille, kuten tarkoitus oli. No, ainakin se tänään irtosi vanhaan tuttuun tapaansa! Seurakaveri kommentoi Aksun liikkuneen nätisti. Se oli kivaa kuulla!

Jäyski sai tälläkin kertaa tulla mukaan kisoihin kisameininkiä ihmettelemään! Hieman jännitti joitakin isoja tuttavuutta tekemään tulleita koiria, mutta muuten oli oikein reipas! Tyyppi tuntui olevan erityisen kiinnostunut bordercollieista!? Kisapaikat on mukavia paikkoja sosiaalistaa pentukoiraa, sillä silittelijöitä on riittämiin! Paras paikka heti Stockmannin jälkeen!

Harjoittelin Jäynän kanssa taas yleisön joukossa puudeliseisontaa. Hyvin se alkaa malttaa seistä nätisti ja hyvä niin, sillä pentunäyttelyissä olisi ilmeisesti suotavaa osata seistä nätisti. Sitä nätisti juoksemista sen sijaan ei ole harjoiteltu kertaakaan ja ihan vain siitä syystä, että unohdin, että sekin pitäisi jotenkuten hallita. Kyllähän Jäynä juosta osaa, ei siinä mitään, mutta tyypin pitäminen maantasalla on se hankalampi homma! Jäynä tykkää POMPPIA! Tällä penskalla taitaa virrata kengurubensaa suonissa. Seisomisen lisäksi harjoiteltiin pentukurssin läksyä (ympäri kiepsahtamista) ja tokoa. Tehtiin taas muutama perusasento ja askelsiirtymä oikealle ja jälleen kerran hämmästelin Jäynän keskittymiskykyä! Häiriöherkän Akselin jälkeen näin tyynesti kaikenmaailman häiriöön suhtautuva Jäynä on luksusta!

Niin ja otsikkoon viitaten: Jäyskää luultiin pitkästä aikaa saksanpaimenkoiraksi! Vähän se on pikkuruinen sakumaanikko, säkäkorkeus huitelee vaatimattomasti noin 44 senttimetrin korkeudessa. Toisaalta, onhan saksanpaimenkoira nyt sentään hovawartia pienempi ja hoffiksi Jäynää luullaan huomattavasti säännöllisemmin. Lenkillä Jäynä sitten olikin jo sekarotuinen. Ja ei, minua ei huti menneet arvaukset haittaa, päinvastoin! Niitä on hauska kuulla! Hauskin arvio Aksusta on tullut turistilta, joka viittelehti jotain ihan käsittämätöntä ja totesi "reminds me of Lapland!"

Ps. Ylläolevasta kuvasta poiketen meillä ei ole enää juuri ollenkaan lunta maassa. Meillä on kevät!

14 kommenttia:

  1. tuo pinky & the brain -piirretty oli mahti. muistan katsoneeni joskus. hyvät roolijaot tuossa kuvassa :D

    agijutuista en vieläkään tajua juuri mitään, mutta mukavaa jos Aksel kulki hienosti ja oli jees reissu.

    sen "näyttelykipittämisen" opettaminen kyllä on tosi mielenkiintoista, jos opetettava tykkää pomppia :D kokemusta löytyy täältäkin..

    sua on niiiin huijattu, sulle on myyty sakemanninpentu! niin, tai hoffin. ;D
    nuo värit hämää ihmisiä :D eräällä tutullani on semmonen lapinkoirasekoitus, joka on suunnilleen Jäynän värinen, ja kaikkihan sitä aina pikkusakemanniksi luulee..

    rotuveikkauksia on tosiaankin hauska kuulla, en tajua miksi jotkut vetää palkokasveja nenäänsä,, kun joku jotain veikkaa. varsinkin jos seropiksi luullaan, niin se on joillekin ihan hirrrrveä loukkaus.

    omaa piskiä luultiin pentuna labbikseksi/labbisseropiksi, nykyään ei paljoa arvauksia tule, mutta yleensä se on joko (kitukasvuinen) tanskis, tanskissekoitus tai tanskiksen _pentu_..

    olipas fiksu turisti. Aksuhan on kyllä ihan selkeästi jonkin sortin lappalaiskoira! nih!:D nyt äkkiä myyt sen jonnekin huskyfarmille..!

    VastaaPoista
  2. Sarakin oli aina hoffi, joskus se oli sakemanni, lapinkoira tai sekarotuinen. Nyt kun Rinnakin on, niin kukaan ei enää ala arvaamaan rotua vaan suoraan kysyvät mitä nuo on :D

    VastaaPoista
  3. Sarita,
    Itsekin katsoin sitä piirrettyä toisinaan ja se oli aikas viihdyttävä! :D Aksu on niin välkyn näköinen (taas) valokuvassa :D

    Ja tosiaan, siltä alkaa tuntua, että mua on huijattu! Kukaan ei tunnista Päynää aussieksi :DD Ja juu, en minäkään ymmärrä miksi kukaan viitsii loukkaantua pieleen menneistä rotuarvauksista. Minusta niitä arvailuja on hauska kuunnella :D Aksustakin on todettu "onks toi jotain rotuakin muka!?" :D

    Veera,
    Haha :D Nyt ne ei voi olla sekarotuisia, koska niitä on kuitenkin kaksi samanlaista vierekkäin! Ja sekiksethän on tietysti aina niin erilaisia. Muka :D Ja niin! Lapinkoiraksi on Jäynääkin luultu! Aksusta on vain kysytty onko se a) sekarotuinen ja b) onko siinä siperianhuskya? :D

    VastaaPoista
  4. Haha, Jehnaa luullaan kans saksanpaimeneksi. :D Säkäähän siltä löytyy hitusen yli 40cm. Vähän on luikero ja pienehkö saku, mutta mitäs me pienistä! Jehna on myös vaihtelevasti schipperke ja mudi (ilmeisesti ilman permanenttia) sekä hyvin usein sekarotuinen. Viimeksi kun kerroin eräälle ihmiselle Jehnan olevan kelpie, kysyi tämä että oonko asiasta ihan varma. :D Jaa'a!

    VastaaPoista
  5. Haha, Idioottipartio Stella&Aksel ovat siis saaneet lisäjäsenen! :D Pieni sakemanni pentu! Mun mielestä ehdottamasti huikein mikskä Stellaa on koskaan luultu oli suomenajokoira! Siinä vaiheessa oli pakko jo nauraa ja kysyä, onko setä ihan tosissaan. :D

    VastaaPoista
  6. Olen tainnut todeta ennenkin, mutta Jäynä näyttää niin hurjalta :D Viisaalla tavalla. Ja ehkä Aksun olemus kuvan oikeassa reunassa vielä korostaa tätä eroa niiden olemuksissa.

    VastaaPoista
  7. Sini,
    Haha :D Aikamoista, kun alkavat koiranomistajalta itseltään kyselemään onko tämä nyt ihan varma oman koiransa rodusta! :D

    emma,
    Hannia luultiin kerran saksanpaimenkoiraksi myös. Hieman kyllä silloin pohdiskelin, kuinka se on edes mahdollista!? :D Pennuksi sitä luultiin kesäkarvassa ihan säännöllisesti. Paras kommentti tuli kuitenkin sukulaiselta, joka totesi molemmista pikkukoirista: "Ne MUISTUTTAA vähän sitä sellaista perhoskoiraa!" Onpa hyvä :D

    Josefiina,
    Jäynällä on tuima tuijotus :) Ja Aksu on tuollainen pelle :D

    VastaaPoista
  8. Meilläkin on kevät! <3 Ensimmäiset krookukset ovat nousseet ihmisten ilmoille aurinkoon.

    Rillallakin on ollut noita rotuvaihdoksia pyrenneittenkoirasta shelttiin ja sekarotuiseen. Useimmiten ihmiset kyllä tyytyvät vain kysymään rodun, kun eivät ollenkaan osaa edes arvata mistä rodusta olisi kyse. :D

    VastaaPoista
  9. Ihan mahtavaa, kun kevät on täällä ja sitämyöden kesäkin askelta lähempänä! ♥

    Näitä sekarotuisia on siis jo monta, kun Rillaakin sellaiseksi luullaan :D Aksua veikattiin kerran tosin pitkien jalkojen perusteella (?!) bortsuksi. :D

    VastaaPoista
  10. Islakin oli pentuna japaninpystykorva x welsh corgi (varmaan noi jäätävät korvat) :D Myös muutaman kerran pyreneittenpaimenkoira (en todellakaan tajua miten, eihän se ole ikinä näyttänyt edes etäisesti pyrriltä?!) Uuno taas on varmaan edelleen meidän entisten koiraharrastajanaapureiden mielestä kääpiöpinseri. Hän aina itse pauhasi kuinka häntä ärsyttää, kun hänen koiraansa kutsutaan sileäkarvaiseksinoutajaksi, vaikka se on sileäkarvaisennoutaja x labbis. Naureskeltiin keskenämme, muttei hennottu sitten koskaan korjata tätä käsitystä kääpiöpinseristä :D Toisaalta Uunoa kulmakunnan pulsut karttaa edelleen, kun kerran kysyivät "onko se dopermannin pentu" ja totesin vain "juu juu", kun halusin nopeasti pois. Nykyään siis meidän 30-senttinen dopermanni kierretään kaukaa, koska sehän voisi purra (mikä stereotypia ja miten niin aivot on ajat sitten hukkuneet ehkä sinne pullon pohjalle? :D) Ei kait siinä..

    Lumostakin kysytään tosi usein täälläpäin, että "onko se jotain rotuakin". Vaikka tuo on kyllä minusta niin aussien näköinen kuin voi aussie olla :D

    VastaaPoista
  11. Haha :D Uunolla on sitten tosi pitkä pentuvaihe, kun on edelleenkin niin pikkuinen! :D Hieman kiusallisia hetkiä on kyllä ne, kun tulee vastaan ihmisiä, jotka alkavat selittämään kuinka heilläkin on ollut juuri tuon rotuinen koira ja sitten tajuat, että luulevat rodun olevan jotain muuta. :D

    VastaaPoista
  12. ompas ihania koiria ! :) ja tosi kiva blogi :)!

    VastaaPoista
  13. Hihihii, tuo pomppinen nätisti juoksemisen sijaan on kyllä niin tuttua! Tipsukin alkaa pomppia heti kun askellaji vaihtuu juoksuksi, ihan sama onko kyse näyttely- vai tokotreeneistä... :D

    Jäynä on kyllä niin söpö!<3 Milloin teillä on pentunäyttely? :D

    VastaaPoista
  14. mari,
    kiitoksia :)

    Henni,
    Jäynä menee pentunäyttelyyn toukokuussa. Näyttely on Helsingissä joskus kuun puolivälin tienoilla (en muista tarkkaa päivämäärää) :D

    VastaaPoista