perjantai 20. heinäkuuta 2012

Muutamaan kysymykseen muutama vastaus

Noniin. Tästä tulee nyt mammuttipostaus, mutta helppolukuinen sellainen! Eeva ja Jensku ovat molemmat laittaneet minulle yhdentoista kysymyksen haasteen, joka kuului seuraavasti:

Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen.



Vastaan ensin Eevan kysymyksiin:

Minkälainen tapahtuma oli ensimmäisen koirasi hankkiminen?
Melkoisen mieleenpainuva, sillä muistan sen jotenkuten edelleenkin, vaikka olinkin melkoisen nuori Hannin tassutellessa taloon. Lähdin yhdessä isän kanssa hakemaan pentua kasvattajalta. Päivä oli arvatenkin varsin odotettu ja iloinen.

Miksi se on/ne ovat sitä rotua mitä ovat?
Muistan, että ihan alunperin, kun koirasta alettiin puhua, oli tarkoitus hankkia "sellainen kaunotar" (cockerspanieli). Tuttavilla oli kuitenkin perhoskoira ja siitä se ajatus omasta perhoskoirasta vissiin lähti. En muista tästä tuttavan koirasta mtään muuta kuin sen, että se kallisteli kamalasti päätään, kun sitä puhutteli. Toista koiraa (Elvistä) hankittaessa pyöriteltiin muutamaakin rotua mielessä. Yksi kriteereistä oli "hyvä agilitykoira" ja ainoa rotu, jonka kaikki lopulta kelpuuttivat yhteisesti, oli ylläriylläri perhoskoira.

Muutettuani omilleni ja todettuani, että Pikkukoirat eivät aio citykoiriksi ryhtyä, aloin pohtimaan oman koiran hankintaa. Olin aina tiennyt, että haluaisin aktiivisen paimenkoiran, jonka kanssa harrastaa monipuolisesti ja rodutkin olivat jo aikapäivää sitten rajautuneet muutamaan valittuun. Aksun hankintaa suunnitellessani loppusuoralle pääsivät karjis, aussie ja bortsu. Aussieita kävin tapaamassa livenä kaikkein eniten ja kun sitten sain lainakoirakseni agilityyn australianpaimenkoiran, oli päätös sillä sinetöity. Jäynää ottaessa käväisi siinä jossain epätoivon hetkinä muutama muukin (paimen)rotu mielessä, mutta kun Remy tiinehtyi, niin en voinut jättää tilaisuutta hyödyntämättä.

Molemmat rodut ovat tuntuneet kaikinpuolin minulle sopivalta ja oli onni, että ensimmäinen koirani oli perhoskoira. Hanni oli niin älykäs ja helposti motivoitava, että sen kanssa oli kiva tutustua koiraharrastuksiin.

Miten päädyit harrastamaan sitä lajia/niitä lajeja mitä harrastat?
Yhdellä kavereistani oli cavalier ja kerran sitten kaveri ilmoitti menevänsä cavalierinsa kanssa agilityn alkeiskurssille. En tiedä mistä hän oli lajin keksinyt, mutta syystä tai toisesta itsekin innostuin ja soitin kennelkerholle ja kysyin mahduttaisiinko mukaan. Se oli sitä aikaa, kun kursseille ei ollut niin valtaisa tunku, kuin tänä päivänä, joten mukaan päästiin heti.

Muihin lajeihin sitten olen ajautunut vahingossa. Hanni oli hirvittävän älykäs ja helposti motivoitavissa ja sen kanssa tuli kokeiltua vaikka mitä, aina flyballista lähtien. Toko kolahti isoimmiten ja nyt sitten toivon Jäynästä itselleni Sitä Tokokoiraa. Katsotaan kuinka käy.

Ensimmäinen menestyminen jossakin lajissa - mitä siitä hetkestä muistat?
Jos nyt ihan koiralajeissa pysytään, kun koirablogia kirjoitellaan, niin muistan ensimmäisen virallisen agilitykisani ikinä. Starttasin Hannin kanssa yhdelle radalle, josta tuli heti nolla ja jos oikein muistan, niin sijoituimme viidensiksi. Minun tavoitteeni agilityssa oli osallistua vain yhteen kisaan kokeilun vuoksi, mutta kun sieltä yhdestä kisasta sitten napsahti nolla, niin "pakkohan" se oli ilmoittautua kahteen muuhunkin starttiin. Näistä kahdesta jälkimmäisestä Hanni voitti toisen ja toisessa sijoittui tokaksi. Olin koukussa.

Kuinka valmistaudut kisa- tai koepäivän aamuna?
Jos kisat ovat heti aamusta, niin nousen ajoissa, syön aamupalaa ja pakkaan treenirepun ihan viime hetkellä joka kerta vannoen, että ensi kerralla pakkaan repun edellisenä iltana sen sijaan, että jättäisin sen ihan viime hetkeen. Mikäli kisat sitten ovat vasta iltapäivästä/illasta, niin teen ihan normaaleja juttuja ja seurailen kelloa, koska pitäisi lähteä matkaan.

Kuinka pitkälle olet matkustanut koiraharrastuksen vuoksi?
Kilometreissä en matkoja muista, mutta kolmisen tuntia per suunta lienevät pisimmät kisamatkat.

Miten kuvailisit koirasi toimintakykyä tai suoritusvarmuutta koetilanteissa?
Jäynän suoritusvarmuutta koetilanteiden suhteen en osaa arvioida, mutta ainakin toistaiseksi se on kestänyt melko vaikeaakin häiriötä ongelmitta (mm. tällä viikolla treenattiin agilitykisojen yleisön joukossa paikkamakuun alkeita).

Aksu taasen.. Noh, mitenkään varma ja luotettava kisakaveri se ei ole, koska yleensä etukäteen on hyvin vaikeaa arvioida keittääkö sillä yli vai onko se ihan jopa hallinnassa. Niinä päivinä, kun sen kierrokset nousevat huippulukemiin (ja punaisen puolelle) menee agilitykisoissa pari ensimmäistä rataa merlesikailuun. Mitä sitten tulee tokokokeisiin, niin niiden kohdalla ei oikein voinut suoritusvarmuudesta ja Akselista edes puhua samassa lauseessa. Ääniarkuudet asettivat sellaisia haasteita, ettei niitä voinut edes ennakoida. Jonain kertana Aksu saattoi kestää maneesin kattopeltien paukkumisen, toisena kertana paineistui matkustajalentokoneen äänestä. Tokot sitten lopulta loppuivat siihen, kun Aksu (säikähdettyään parin koiran keskinäistä rähähdystä juuri ennen kehään menoa) paineistui niin paljon, että pelkäsi tuomaria ihan tosi paljon. Koskaan aiemmin se ei ollut tokokokeessa tuomaria pelännyt, vaikka muuten pohjimmiltaan ihmisarka onkin.

Miten palkkaat koirasi onnistumisista?
Aksua palkkaan pääsääntöisesti taisteluleikillä. Revitään nahkarättiä/motivointipatukkaa. Jäynän kanssa olen toistaiseksi käyttänyt enimmäkseen namipalkkaa; Ainakin uusia asioita opetellessa. Joihinkin juttuihin olen jo ottanut lelupalkan.

Jäynälle kelpaa siis namit ja lelut palkaksi. Aksulla tuppaa kierrokset laskemaan nameilla ja kun ne kierrokset laskevat liiaksi, tulee siitä sellainen ääniä turhan tarkkaan kuunteleva ja niistä helposti ahdistuva.

Millaisissa tilanteissa olet säikähtänyt koirasi tai koiriesi vuoksi?
Aksun iholle tunkeneet irtokoirat ovat Aksun urosaggressiivisuuden takia saaneet joskus sydämen jättämään pari lyöntiä välistä. Isoin säikähdys on tainnut kuitenkin tulla silloin, kun Hanni pääsi minulta karkuun ja tipahti kevätjäihin ja melkein hukkui.

Pari koirasi/koiriesi erikoista tapaa?
Jäynä tykkää nukkua olkkarin matalalla kahvipöydällä. Se voi hypätä siihen naama pokerina, vaikka itse istuisin pöydän äärellä siemailemassa iltateetäni. Siihen se pistää maaten ja rauhoittuu nukkumaan. Aksu taasen tykkää ruokailun jälkeen ottaa pehmolelun suuhunsa ja kulkea se suussaan ja vinkua. Elkku taasen tykkää erityisen paljon siitä, kun sitä rapsutetaan jalalla. Se oikein tulee vaatimaan sitä tökkimällä rinnuksillaan ihmisuhriensa jalkoja.

Miten hemmottelet koiraasi/koiriasi?
Pedigreellä.. Se tuntuu olevan koirien mäkkäriä. Etenkin nämä aussiet ovat aivan pähkinöinä, kun saavat pedigreen pikkuruisen annospussukan normisapuskansa joukkoon. Johan silloin nirsoista nirsoin Akselkin nuolee kipponsa tarkasti puhtaaksi. Elkkua tulee paapottua uusilla pehmoleluilla silloin tällöin.

Ja sitten Jenskun kysymyksiin:

Miksi omistat koiran?
Pidän koirista ja tykkään harrastaa niiden kanssa. Tietyllä tapaahan ihmisen on oltava hieman vinksahtanut, että ottaa kotiinsa kuolaavan ja karvastavan otuksen, joka sitoo hirvittävän paljon ja vaatii paljon työtä, mutta myönnän, että olen mieluusti hieman vinksahtanut tässä kohdin.

Lempipäiväsi?
Perjantai!

Tulevaisuuden toive?
Omakotitalo, iso piha ja lähimmät naapurit jossain horisontissa. No ei, riittävän iso tontti riittäisi kyllä antamaan kyllin etäisyyttä naapureihin. Niin ja tietysti lottovoittokin olisi hieno! ;)

Miksi kirjoitat blogia?
Aloin kirjoittamaan blogia silloin, kun lähdin ensimmäistä kertaa Irlantiin matkalle. Halusin pitää matkapäiväkirjaa kavereille ja sukulaisille, sillä alkuperäisenä tarkoituksenani oli viipyä pitkään. Sittemmin Irlannista kotiuduttuani ja bloggaamiseen koukututtuani (luulisin, että se on sana) aloin pitämään koirablogia ja sillä tiellä ollaan edelleen. Blogi on paikka, johon purkaa ilot ja surut ja jossa sitten esitellä kuvia, jotka muuten hautautuisivat kovalevyn syövereihin.

Mistä pidät kesässä?
LÄMMÖSTÄ! Siitä tosin ei ole saatu tänä kesänä liiemmin nauttia. Ainakaan täällä etelärannikolla. Nimim. herään henkiin elohopean kavutessa +25 asteeseen.

Mistä ruuasta pidät?
Olen epäterveellinen ja vastaan roskaruoasta.

Hauskin lemmikin nimi jonka olet kuullut?
Reino.

Onko sinulla muita lemmikkejä?
Tällä hetkellä minulla ei ole koirien lisäksi muita lemmikkejä, mutta minulla oli monen monta vuotta gerbiileitä! Hauskoja pieniä otuksia, joille tosin minulla ei ole ainakaan tällä hetkellä mahdollisuutta tarjota kyllin yltäkylläistä elämää. Koirat vievät niin paljon aikaa.

Lumisade vai vesisade?
Vesisade. Toisaalta pidän kyllä oikein sankasta lumipyrystäkin.

Joku muu koirarotu kuin nykyinen, mikä? (ottaisit itsellesi)
Jackrussellinterrieri! Sitten, kun joskus taas talouteen vapautuu pienen koiran paikka, niin haluaisin kyllä russelin! Toistaiseksi Pikkukoiran arvokasta virkaa toimittaa vanhempieni tykönä asuva Elviks.

Mukavin harrastus?
Agility tottakai! Ja toko! Ja pianon soitto! Niin ja valokuvaaminen ja piirtäminen (ai miten niin en osaa nimetä vain yhtä ylitse muiden?)

-----------------

Pitkän työputken väsyttämänä olen laiska, enkä siis haasta tällä kertaa ketään.
Kiitokset kuitenkin Eevalle ja Jenskulle! Toivottavasti joku jaksoi vielä lukeakin tämän megapostauksen!

Kysymyksiin oli sen verran kiva vastata, että saa ilmoitella kommenttiloodassa, jos olisi tilausta varsinaiselle kysymyspostaukselle, jota varten saisi kuka vain esittää kysymyksiä! Voisin sellaisen toteuttaa sitten jossain vaiheessa.

11 kommenttia:

  1. Kysymyspostaus olisi kiva, kannatan ideaa! Sellainen sitten joka on varustettu suurilla määrillä kuvia. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi blogissani! :) Ja täytyy kyl sanoa, ett makeet koirat täälläkin, etenkin Jäynän perään olen täällä salaa kuolaillut :D Ps. söpö banneri :,D

    VastaaPoista
  3. Kysymyspostaus kuulostaa mahtavalta! Uusi blogi on muuten aivan yhtä loistava kuin edeltäjänsäkin ;) aluksi säikähdin jo, että olisit heittänyt hyvästit kaikille vanhoille postauksille, mutta siirtyiväthän nekin sitten tänne:)Ja voi että nuo aussiet on suloisia!

    VastaaPoista
  4. Milena,
    Suurilla määrillä kuvia? :D No onhan noita kovalevy tietysti täynnä.

    Laura,
    Ole hyvä. Niin ja kiitos :)

    jessejajerry,
    Jos en olisi vanhoja kirjoituksia mukaani saanut, tuskin olisin raaskinut muuttoa toteuttaakaan! :) On niin paljon muistoja kasattuna tänne! :)

    VastaaPoista
  5. Aksulla on hieno hattu! Kiitos että jaksoit vastata haasteeseen. Lupaan yrittää säästää sinua niiltä jatkossa. ;)

    VastaaPoista
  6. Joo. :D Paljon paljon kuvia. En tiedä mikä päähän pinttymä mulla on, mutta musta on aina kiva jos haasteissa tms. on sitten reilusti kuvia. :)

    VastaaPoista
  7. Eeva,
    Eikös olekin ;) Eipä mitään, kiitos haasteesta. Tämä oli sellainen kiva.

    Milena,
    Rytmittävät ehkä muuten niin tylsän pitkiä tekstejä? :D

    VastaaPoista
  8. Syvä hämmennys yhdeksännen kysymyksen kohdalla iholle tunkeneiden irtokoirien muuttuessa irtokarvoiksi... :D

    Niin ja superhieno uusi blogi teillä!

    VastaaPoista
  9. Haha :DD Irtokarvat tottatosiaan ovatkin vaarallisia vastuksia!

    VastaaPoista
  10. Hiihihii, Aksu on tyylikäs:D Tää uusi blogi on tosi cool ja tuo banneri on ylihieno:O

    VastaaPoista