tiistai 11. joulukuuta 2012

Hei hei mitä kuuluu

Messari tuli. Ja meni. Myyntikojujen määrä oli pienentynyt viime vuosiin verrattuna, mikä oli kieltämättä pieni pettymys. Toisaalta, mitään ihan pakottavaa tarvettahan minulla ei millekään ollut ja silti onnistuin kojuista löytämään jotain pientä tuliaista koirille. Aksu sai vinkuvan dinon, Jäynän passi pinkit suojakannet ja molemmille yhteisesti tuli hankittua "lussupallo" ja jotain namusia. Ikuisena panta- ja hihnafriikkinä tietysti kolusin tarkasti kaikki panta- ja hihnakojutkin, mutta sain todeta, että suhteessa tarjontaan toinen koiristani oli liian iso ja toinen sitten liian pieni.




Jäynän äiti, Remy, viipyi meillä muutaman päivän viime viikolla. Rems sujahti laumaan varsin mutkattomasti: Rouvakoira vain asteli ovesta sisään ja ilmoitti olevansa koiralauman kiistaton kuningatar visiittinsä ajan. Aksu ja Jäynä vain nyökyttelivät ja hyväksyivät järjestelyn mukisematta.

Remyn vierailu oli oiva hetki perehdyttää Neiti Näätäkin vetohiihdon saloihin ja itsenäisyyspäivänä tuli korkattua hiihdot tälle talvelle. Huomautan tässä välissä, että "hiihto" on tässä kohdin hyvin venyvä käsite: suksien virkaa toimittavat näet minisukset, eikä niillä voi kolmen koiran valjakon perässä muuta tehdä, kuin pysytellä pystyssä ja liukua mukana. Jäynä syttyi vetämiseen melkein heti (jo toisella hiihtoreissulla), mikä ei sinänsä ollut ylläri. Näätä kun on erittäin innokas remmissä kiskoja ihan tavallisillakin lenkeillä. Tällä hetkellä vaikuttaisi lupaavasti siltä, että saan Jäynästä sen kaipaamani johtajakoiran. Aksu on innokas vetäjä, mutta yksin siltä ei löydy rohkeutta juosta ja vetää kunnolla. Kaverin kanssa Aksunkin voimakas neliveto käynnistyy hyvin.



Klikkailin tämän postauksen kategoriaksi vetohommien ohella kategorian Tämä päivä oli huono päivä. Tarkalleen ottaen se huono päivä oli viime perjantaina. Suuntasimme Elkun kanssa eläinlääkärille hampaita huoltamaan. Samalla kuunneltiin Elviksen sydän, joka ei ihan priimaa ole ollut. Sivuääni löytyi joitakin vuosia sitten ja on pysynyt oireettomana monta vuotta. Viimeksi sydän kuunneltiin noin vuosi sitten, eikä se silloin ollut hälyyttävä. Yllätys olikin melkoinen, kun tällä kertaa ell totesi sivuäänen olevan niin paha, että lääkityksen aloittaminen olisi ajankohtaista.

Päällepäin Elkusta ei siis edelleenkään näe, että sydämessä olisi mitään häikkää: Tyyppi sukeltelee lumihangessa ja leikittää itseään aura-auton aikaansaamilla lumipaakuilla aivan kuten aina ennenkin. Raskaat urheilut ja riehuttamiset etenkin hellesäillä saavat nyt kuitenkin jäädä. Näin ollen Elkku ei enää pääse aktivoitumaan seniorikoira-agilityn parissa kesäisin. Ei sillä, että se nyt olisikaan enää vuosiin ollut meidän pääasiallista yhteistä tekemistä. Elvis on omaksunut kotikoiran, seurakoiran ja oloneuvoksen roolin erinomaisesti. Arki Elkun kanssa muuttuu lähinnä siten, että jatkossa päivittäiselle ruokalistalle kuuluu myös pikkuruinen sydänlääke. Ikä ei vielä sekään paina ja hyvä niin. Elvis on maailman herttaisin ja kiltein koira ja toivonkin sille vielä mahdollisimman montaa hyvää vuotta! ♥

11 kommenttia:

  1. Tsemppiä Elkun sydämeen!

    Ja taas kerran koirien aito ilo paistaa läpi noista talvisista kuvista.

    VastaaPoista
  2. Teillä on ollut siellä vilkasta! Kivat kuvat taas.

    Pikku-Elvikselle silitykset.

    VastaaPoista
  3. Ihanat talvikuvat ja miten sievä trio!

    Monia iloisia eläkevuosia Elvikselle myös meiltä.

    VastaaPoista
  4. Eeva,
    No on! Välitän silitykset Elkulle. Se varmasti arvostaa niitä :)

    Jonna,
    Elkun puolesta kiitokset!

    VastaaPoista
  5. Hauskasti ihan erivärinen kolmikko! :) Jäynä on kyllä aika pieni tuolla välissä!

    Tsempit Elvikselle, toivottavasti sydän ei vaivaakaan sitä tulevaisuudessa!

    VastaaPoista
  6. Jäynä näyttää vielä pienemmältä, kuin mitä se todellisuudessa on! Sillä on tapana kyhjöttää :D Oikeasti se häviää äidilleen korkeudessa vain sen kolmisen senttiä.

    VastaaPoista
  7. Tsempit täältäkin Elkun sydämelle. Kiva kuitenkin kuulla, ettei miehellä ikä paina. :)

    VastaaPoista
  8. Messarista löytyy kyllä aina jotain shoppailtavaa vaikka mitään tarvetta millekään ostokselle ei olisi. :D

    Meiltä myös tsempit Elvikselle! :)

    VastaaPoista
  9. Kiitos Elkkutsempeistä! :)

    Henni,
    Se on ihan totta. Ja tosi kummallista, miten siellä saa rahaa palamaan! Aina keksii jotain tarvetta jollekin, kun sinne menee :D

    VastaaPoista
  10. Aivan mahtavia kuvia! Etenkin vasemmanpuoleinen pikkukuva on aivan loistava, tulee itsekin hyvälle mielelle :)

    Ja voimia Elvikselle!

    VastaaPoista