Kaikenlaista, vaan ei mitään ihmeellistä

Blogin päivittäminen on viime aikoina tuntunut kamalan työläältä ja vaikealta. Meille ei kuulu mitään kummallista, tavallista arkea vain, vaikka onhan siinäkin jo jotain.



Jäynän kanssa on ollut pakko aktivoitua treenirintamalla, sillä niin houkuttelevaa kuin näillä pakkasilla onkin luistaa omatoimitokotreeneistä, niin se on alkanut kostautua. Jäynä on keksinyt itselleen sitä omaa puuhaa ja on esimerkiksi viimeistellyt syksyllä aloittamansa projektin ja syönyt kuorihousuistani toisenkin taskun, palan lahjetta ja kiristysnauhat. Tällä viikolla se oli yksinollessaan puuhaillut vähän enemmänkin ja leikkinyt esimerkiksi kengillä ja kiskonut pöytäliinan alas pöydältä. Yksi kenkä oli ihan pilalle purtu. Näädät ovat toiminnan koiria. Videolla pätkä olkkaritokoilua ja ennen joulua opeteltu muotitemppu: pers eellä seinälle kapuaminen.

Ennen joulua Elkku aloitti oman suurin pudottaja -haasteensa, kun eläinlääkärin vaaka näytti ihan kauhistuttavaa lukemaa. Laihis on lähtenyt hienosti käyntiin ja muutama sata grammaa on jo herrakoira keventynyt! Se on paljon pienessä koirassa. Sydänlääkitys on tepsinyt hienosti ja Elkku on ollut iloinen oma itsensä. Tuntuu jopa saaneen hieman enemmänkin virtaa, mikä kielisi siitä, että sydän oli jo hieman rassannut ennen lääkityksen aloittamista. Aina muuten blogia päivittäessä muistan sen, kuinka harvoin olenkaan viime aikoina kuvannut Elkkua! Viimeisimmät kuvat lienevät viime syksyltä! Täytyykin ryhdistäytyä ja ulkoiluttaa joku viikonloppu Elkku ja canon.



Aussieita sen sijaan on tullut kuvattua Elkunkin edestä muutamana päivänä. Pakkasta on ollut kyllä aivan liikaa ja näpit ovat olleet jäätymisen partaalla. Jonkinlaista kameraharrastajan "ammattitautia" sen täytyy olla, että pakko on raahata talvellakin kamera pihalle heti, kun on aurinkoinen päivä. Viis siitä, vaikka lämpömittari näyttäisi -27 astetta, kuten se viikonloppuna näytti. Onneksi kevät (ja sen myöden kesäkin!) lähestyy jo ihan hurjaa vauhtia. Pian ei tarvitse syväjäädyttää näppejä saadakseen aurinkoisia kuvia koirista!

2012

Monessa blogissa on tälläinen postaus ollut ja koska niitä on niin hauska lukea, innostuin itsekin keräämään pieniä juttuja viime vuodelta yhteen ja samaan pohtaukseen. Voisin kuvitella, että tämän avulla on helppo sitten joskus myöhemmin muistella vuotta 2012.


Tammikuussa Näätä tuli taloon! Talvi päätti tulla samanaikaisesti ja pakkasta riitti. Jäynä sai Hannin lihapullapuvun lämmikkeeksi. Aksukin päivitti garderoobiaan ja sai uuden tyylikkään mustan pompan. Elkku otti rauhallisesti niskarevähdyksen takia. Totuteltiin elämään ilman Niittipantakoiraa.


Helmikuussa Aksu joutui leikkuupöydälle (kastraatio). Ämpäri ahdisti, mutta kaikenmaailman puseroviritelmät ahdistivat vielä enemmän. Ne päällä Aksu ei uskaltanut liikkua, joten kahdesta pahasta ämpäri oli pienempi paha. Jäynä tarttui reippaasti kotitöihin ja muotoili uudestaan huonekaluja, mattoja ja muuta pientä.


Maaliskuussa Jäynä treffasi äitinsä, Chili-siskon ja Neo-veljen. Elkku otti jälleen yhden vuoden lisää mittariinsa ja täytti kokonaiset yhdeksän vuotta. Huhtikuussa ei tapahtunut mitään maata järisyttävää, mitä nyt laiskasti tehtiin paluu agilitykentille Aksun kanssa.


Toukokuu oli koko kevään kenties aktiivisin kuukausi. Jäynä treenasi pentukurssilla arkitottelevaisuutta, kävi ensimmäisessä pentunäyttelyssään ja tapasi sisaruksiaan. Elvis trimmattiin kesäturkkiin ja Aksukin varisteli pohjavillaansa ahkerasti.
Kesä- ja heinäkuussa lähinnä lomailtiin ja nautittiin auringosta.


Elokuussa Jäynä osallistui aussie openiin ja pärjäsi siellä ihan mukavasti. Tehtiin reissu Itä-Suomeen koirien kanssa. Jäynä kävi paimentamassa toista kertaa ikinä. Molemmat koirat saivat treenipaikat ohjatuista agilityryhmistä.


Syyskuussa Jäynä korkkasi tokossa virallisen koeuransa ja sai ALO1-tuloksen. Aksu teki agikisoissa pitkästä aikaa nollaradan! Lokakuussa Jäynä kävi toisessa tokokokeessaan ja sai ykkösen avoimesta luokasta.


Marraskuussa Aksu teki tuplanollan. Jäynä kävi pentutreffeillä ja tapasi kaikki sisaruksensa. Näätä myös juhlisti ensimmäisiä synttäreitään ja juoksi ensimmäiset juoksunsa. Antti-lumimyrsky toi talven tullessaan. Joulukuussa Elvis kävi eläinlääkärillä huoltamassa hampaitansa ja sai sydänlääkkeet. Aksu täytti 4v.