keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Kaikenlaista, vaan ei mitään ihmeellistä

Blogin päivittäminen on viime aikoina tuntunut kamalan työläältä ja vaikealta. Meille ei kuulu mitään kummallista, tavallista arkea vain, vaikka onhan siinäkin jo jotain.



Jäynän kanssa on ollut pakko aktivoitua treenirintamalla, sillä niin houkuttelevaa kuin näillä pakkasilla onkin luistaa omatoimitokotreeneistä, niin se on alkanut kostautua. Jäynä on keksinyt itselleen sitä omaa puuhaa ja on esimerkiksi viimeistellyt syksyllä aloittamansa projektin ja syönyt kuorihousuistani toisenkin taskun, palan lahjetta ja kiristysnauhat. Tällä viikolla se oli yksinollessaan puuhaillut vähän enemmänkin ja leikkinyt esimerkiksi kengillä ja kiskonut pöytäliinan alas pöydältä. Yksi kenkä oli ihan pilalle purtu. Näädät ovat toiminnan koiria. Videolla pätkä olkkaritokoilua ja ennen joulua opeteltu muotitemppu: pers eellä seinälle kapuaminen.

Ennen joulua Elkku aloitti oman suurin pudottaja -haasteensa, kun eläinlääkärin vaaka näytti ihan kauhistuttavaa lukemaa. Laihis on lähtenyt hienosti käyntiin ja muutama sata grammaa on jo herrakoira keventynyt! Se on paljon pienessä koirassa. Sydänlääkitys on tepsinyt hienosti ja Elkku on ollut iloinen oma itsensä. Tuntuu jopa saaneen hieman enemmänkin virtaa, mikä kielisi siitä, että sydän oli jo hieman rassannut ennen lääkityksen aloittamista. Aina muuten blogia päivittäessä muistan sen, kuinka harvoin olenkaan viime aikoina kuvannut Elkkua! Viimeisimmät kuvat lienevät viime syksyltä! Täytyykin ryhdistäytyä ja ulkoiluttaa joku viikonloppu Elkku ja canon.



Aussieita sen sijaan on tullut kuvattua Elkunkin edestä muutamana päivänä. Pakkasta on ollut kyllä aivan liikaa ja näpit ovat olleet jäätymisen partaalla. Jonkinlaista kameraharrastajan "ammattitautia" sen täytyy olla, että pakko on raahata talvellakin kamera pihalle heti, kun on aurinkoinen päivä. Viis siitä, vaikka lämpömittari näyttäisi -27 astetta, kuten se viikonloppuna näytti. Onneksi kevät (ja sen myöden kesäkin!) lähestyy jo ihan hurjaa vauhtia. Pian ei tarvitse syväjäädyttää näppejä saadakseen aurinkoisia kuvia koirista!

15 kommenttia:

  1. Pätevä Jäynä! Koskas kisailemaan VOI? ;)

    Mulla ei ole vielä kertaakaan oikeastaan sormet jäätyneet! Sellaiset vähän paksummat sormikashanskat käteen ja kuvailu onnistuu hyvin! :)

    VastaaPoista
  2. Komppaan tuota päivityksen tuskaa. :P

    Hyvä Näätä, kaukot alkaa näyttämään aikas kivoilta! ;)

    VastaaPoista
  3. Hienot kaukot Jäynällä! :)

    Mulla jotenkin loppuu asia blogin päivityksessä. Ei innosta eikä oikein jaksa. Mua ei myöskään huvita valokuvata, kun on niin kylmä. :/ Ihan tyhmää, kun on talvi!

    VastaaPoista
  4. Ooooh, upea Jäynä! Tulipas tuosta videosta mieleen, että satuin itsekin ottamaan tänään videon pätkän Fantan kaukoista, tosin vain istu-maahan-istu vaihdoista. Maahan-seiso-maahan ja seiso-istu vaihdot ovat vielä treenin alla :D

    Ja mulla kans ollu samaa innottomuutta blogitekstien luomisessa. Meillä yksi, ja samalla suurin, syy siihen tosin on ollut se, että ei ole tapahtunut mitään ihmeellisyyksiä tähän aikaan vuodesta. Kevättalven tullessa tulee onneksi siihenkin sitten toivottavasti taas muutos! :)

    VastaaPoista
  5. Tää talvella treenaaminen on niin kökköö ku ulkona joka paikka on niin lumessa ettei ole mitään kenttää missä treenata, kaikki kentät on jäädytetty.:( Sisällä vain pystyy jotain pientä tekemään.

    Ihanan innokas Jäynä videolla ja hienot kaukot!:)

    VastaaPoista
  6. Kiitos illan piristyksestä! Aussit ne ilmeisesti menee vaikka pers eellä puuhun kun vaan tarpeeksi opettaa ja kauniisti pyyttää :D

    VastaaPoista
  7. Tiina,
    Kyllä se viimeistään kesällä olisi ohjelmistossa! Vähän riippuu siitä, kuinka ehditään/viitsitään treenailla. Noi pakkaset ei oikein inspiroi :D

    Jannika,
    Jäynä kiittää :)

    Lea,
    Joo sitä päivittelytuskaa tuntuu olevan liikkeellä. Liekö vuodenaika?

    Milena,
    Talvi tosiaan tappaa kuvausinnon. Meillä on treenejäkin ollut paljon peruttuina pakkasten takia. Plaah. Voitaisiin hypätä vaikkapa toukokuuhun nyt!

    Laura,
    Tämä vuodenaika taitaa aika monella olla vähän hiljaisempaa kautta. Etenkin, jos treenaa enempikin tokoa ja pk-lajeja. :)

    Jenny,
    Niin on! :)

    Jenni,
    No sepä se! Ainoat potentiaaliset kentät lähimaastossa on jäädytetty luistinradoiksi. Loput on lumen peitossa. Jäljelle jää vain parkkipaikat ja ne nyt ei ole ihan hirvittävän käteviä treenipaikkoja. Ei sinne ruutua voi ihan milloin tahansa pystyttää :/

    Henna,
    No menee menee! :D kokemuksieni mukaan saman tekevät myös perhoskoirat :D

    VastaaPoista
  8. Jäynä on ihanan ketterä! Pikkuisen työhimoinen katse on kaukoja tehdessään.

    Täälläkin kaikki kentät jäädytetään luisteluradoiksi. Jos edes yhden voisi jättää normaaliksi?! Ei ole ainakaan ratojen puutetta, jos ei tule mitaleita taitoluistelusta. ;)

    VastaaPoista
  9. Olisit nähnyt sen ilmeen toissailtana, kun pitkästä aikaa kaivoin ketjupannan esille. En edes meinannut saada sitä pujotettua Jäynän kaulaan, kun se pomppi niin innoissaan :)

    Kyllä. Yhden kentän voisi todellakin jättää normaaliksi! Ja aurata sitä aina sopivin väliajoin. :)

    VastaaPoista
  10. Minä en ole vielä onnistunut saamaan yhtäkään koiraa kiipeilemään seinille muussa tapauksessa kuin tahattomasti täydessä sekasorrossa nakkeja treenilaukkuun pakatessa. Voi hyvänen aika tuota heiluvaa häntää! Mahdoton ajatus, että oma pikkuaussie taipuisi moiseen.. Se on niin kömpelö, että solmiutuisi omiin jalkoihinsa. Ja häntäänsä.
    Hieno Jäynä!

    VastaaPoista
  11. Heippa! Hieno Jäynä, oikee silmät kiiltää kun on nii siistii tehdä duunii. :) Miten olet opettanut ton takajalkojen laittamisen seinää vasten?

    VastaaPoista
  12. 2o2o:n kautta :) Jäynä osaa laittaa takajalat eri korkuisille alustoille: kirjoille, kipoille, rappusille jne. Siitä sitten jyrkensin ja lopulta tarjosi seinää vasten jalkojen nostamista :)

    VastaaPoista
  13. Onpa kivan näköiset kaukot ja innokas tekijä. Huomasin vastikään, että olen itse alkanut inhota kaukojen treenaamista, kun en saa niitä sujumaan oikeaoppisesti millään koiralla. Ja arvata saattaa, auttaako se inhoaminen asiaa millään tavalla.

    VastaaPoista