keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Uusia aluevaltauksia

6 kommenttia
Ihana kevät on täällä ihan oikeasti! Lumet hävisivät viime viikon aikana ihan tosi tehokkaasti (kiitos sateisten päivien ja öiden) ja jäljellä on lähinnä vain jämät isoimmista aurojen tekemistä kasoista. Tänään on taas mittarissa +10 eli eiköhän loputkin lumikasan rippeet häviä pian.

Lumettoman kauden myötä päästiin viikonloppuna myös testaamaan ihan uutta lajia, jäljestystä, Jäynän kanssa! Tallasin Jäynälle kaksi jälkeä nurmikolle ja kivasti tuntui Näätis hoksaavan idean! Kiitos Tiinalle neuvoista ja treeniseurasta! Tätä jatketaan ehdottomasti.

Jäljestys ei ole ainoa uusi asia, jota Jäynän kanssa on treenattu, sillä myös agilityn pujottelu on ollut treenin alla. Tällä hetkellä meillä on pujottelussa jo kuusi keppiä. Jäynä innostuu aina, kun otan kepit esille ja siis ihan silminnähden tykkää tästä uudesta haasteesta! Luulen, että Jäynä on jo nyt nopeampi pujottelija kuin Aksu, mutta eihän se ole mikään ihmekään. Jäynä on kuitenkin puolet pienempi, kuin Aksu ja sen on siten helpompi sovittaa itsensä keppiväleihin.



Tokopuolella ollaan ehditty tekemään VOI-kokeen jälkeen yksi kokeenomainen treeni, jossa pääsin huomauttamaan Jäynälle seuruussa lipsumisesta ja toisaalta palkkaamaan sen ikäänkuin "kesken kokeen". Jäynä on lumien lähdettyä ollut vähän turhan paljon kirsunsa vietävissä, joka taasen on johtanut siihen, että Jäynällä on pari kertaa seuruussakin tippunut kontakti rumannäköisesti sen laskettua kuononsa kohti ilmeisen hyvältä tuoksuvaa kenttää.

EVL alkaa olla muutamaa pikkujuttua lukuunottamatta hyvällä mallilla. Ainoa uusi asia on merkki, jota en ole Jäynälle vielä opettanut. Muuten sitten pientä muistuttelua vaativat lähinnä jäävät ja paikkaistuminen, joita ei ole tullut treenattua aikoihin. EVL korkataan varmasti vielä tänä vuonna, mutta ainakin seuraava koe käydään vielä treenin vuoksi voittajassa. Huomaan kyllä koukuttuvani tokoon kokoajan vain enemmän

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

VOI1

42 kommenttia


Paikkamakuu 9,5 korjasi hieman asentoaan
Seuraaminen 8 täyskäännöksissä väljyyttä
Liikkeestä istuminen 10
Luoksetulo 7 eka pysäytys vaaaaaluuuui
Ruutu 7 lopun seuruussa (ja siihen tulossa) pientä säätöä & ennakointia
Hyppynouto 9 haistoi kapulaa ennen kuin nosti sen
Metallinouto 9 haistoi tätäkin kapulaa ennen nostoa
Tunnistusnouto 10 (näitäkin kapuloita se haisteli :D onneksi)
Kaukot 10
Kokonaisvaikutus 8,5

Yht. 280,5 pistettä, 1. sija

Eilen tuli koettua Jäynän kanssa ensimmäinen voittajaluokan tokokoe ja voin sanoa, että kylläpä jännitti! Matkalla koepaikalle ennätin käydä läpi kaikki pahimmat mahdolliset katastrofivaihtoehdot, joista onneksi yksikään ei toteutunut!

Paikkamakuuta jännitin taas ihan älyttömästi etukäteen. Muut kisailijat olivat kuitenkin hirmu mukavia ja neljä minuuttia piilossa meni paljon nopeammin, kuin ikinä treeneissä! Minun pitäisi kuitenkin alkaa hiljalleen luottamaan Jäynään paikkamakuun suhteen, sillä rehellisesti sanottuna en edes muista koska se olisi sieltä noussut edes treeneissä. Jäynä on niin kiltti.

Jälkikäteen yllätyin siitä, kuinka vähän jännitin tunnaria! Jäynä kipaisi kapuloille rennolla laukalla ja alkoi järjestelmällisesti käydä riviä läpi vasemmalta oikealle. Jäynästä näki niin selvästi, että se keskittyy hommaan sen verran täydellä teholla, etten oikeastaan edes epäillyt sen tuovan väärää. Jäynäkin tuntui olevan osaamisestaan tosi itsevarma ja nappasi heti oman, kun pääsi sen kohdalle. Tämän mahtifiiliksen kun saisi ulotettua kaikkiin liikkeisiin, niin varmaan pyörtyisin silkasta onnesta! Sen verran hyvältä se tuntui.

Jäynä on niin pätevä!

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Kevättä ei voi kesyttää

14 kommenttia
Ennen takatalven lumipyryjä ennätin jo bongata kevään ensimmäiset leskenlehdet. Uusi lumi oli onneksi vain muutaman päivän maassa, nyt on jo tiet (ja muutama kenttä) taas sulana. Mahtavaa!



Koska olen näemmä ollut viime aikoina jokseenkin laiska blogin suhteen, tulee vasta nyt palailtua pääsiäisen agilitykisoihin blogikirjoituksen muodossa.

Pitkäperjantaina juostiin Aksun kanssa kolme rataa Purinalla. Ensimmäinen radoista meni sinkoiluksi: Aksulla oli virtaa liikaa ja minulla liian vähän, mistä ei ikinä seuraa mitään hyllyä kummempaa. Keskeytin radan siinä vaiheessa, kun meillä oli jo ainakin kolminkertainen hylly alla. Toiselle radalle lähdettiin jo vähän paremmassa yhteisymmärryksessä ja tulokseksi saatiin nolla (video yllä). Aksu teki kontaktit nätisti ja oli muutamaa mutkaa lukuunottamatta kivasti kuulolla. Sijoitukseksi tuli 11./58, ei paha. Kolmas rata sitten menikin taas säätämiseksi ja muuttui hyllyksi jo neljännen esteen paikkeilla. Sillä radalla puomin kontaktit paukkuivat ja palautin Aksun takaisin puomille, jonka jälkeen suuntasimmekin suorinta reittiä ulos radalta.

Aksulla on nyt tulevan kesän SM-kisoja ajatellen yhteensä kuusi nollatulosta (joista kaksi hyppäreiltä). Tuplakin saatiin jo viime syksynä, joten hyvältä näyttää!



Jäynällä alkaa voittajan liikkeet olla hyvällä mallilla ainakin treeniolosuhteissa. Koetilanteestahan ei koskaan tiedä etenkin, kun voittajassa on niin monta liikettä, jotka ovat kohtalaisen alttiit häiriöille ja menevät melko pienestäkin kämmistä nollille (esimerkiksi ruutu). Pilkunviilaamista nyt tietysti riittää jokaisessa liikkeessä, sehän on selvää (eipäkait tokossakaan koskaan valmiiksi tule?).

Olen tainnut mainita tästä joskus aiemmminkin, mutta taivastelen nyt taas: Toko vaatii kyllä ihan hirveästi kaikenlaista sälää! Tällä hetkellä autossa taitaa olla ohjatunnoudon kapulat, tavallinen noutokapula, metallikapula, tunnareita ja ruutu kartioineen. Toki näiden lisäksi löytyy sitten molempien koirien treenilelut ja -namit. Narupallojakin kun pitää olla kahtaa eri kokoa Aksun ja Jäynän suuren kokoeron takia. Hyvä, kun farkun peräkonttiin edes mahtuu kaikki!