


Tänään käytiin siis kolmatta ja samalla viimeistä kertaa voittajan kokeessa. Kokeeseen valmistautumiseen kuului edellisenä päivänä tehty muutaman liikkeen kertaus ja retki uimarannalle. Valmistautumiset olivat ilmeisen onnistuneet, sillä tänään kisakirjaan merkattiin 297 pistettä, kunniapalkinto, 2. sija ja TK3-titteli.
Paikkamakuu 10
Seuruu 9
Liikkeestä istuminen 10
Luoksetulo 9
Ruutu 10
Hyppynouto 10
Metallinouto 10
Tunnari 8
Kaket 8,5
Kokonaisvaikutus 9
Ruutua jännäsin eniten. EVL-koirat olivat löytäneet ruudun huonosti, sillä se oli jotenkin koirille näkymättömissä. Jäynäkin kaarratti ensin hitusen vinoon, kun näki luultavasti ensin vain luoksetulon tötsät. Bongasi onneksi ruudun siinä juostessaan ja korjasi kurssiaan sen verran, että päätyi nätisti ruutuun ihan ilman turhia pysähdyksiä ja lisäkäskyjä. Tunnarissa Jäynällä kävi pieni kämmi ja kapula tipahti siltä, kun se kiepsahti sivulle. Muuten tunnari oli sitä samaa tasaisen varmaa työskentelyä.
Nyt viiden kokeen jälkeen uskallan jo jotain yleispätevää sanoa Jäynän koetyöskentelystäkin:
Jäynä on ollut ihan älyttömän varma suorittaja kokeissa! Minähän jännitän joka kerta enemmän tai vähemmän, mutta Jäynä ei reagoi minun jännitykseeni millään tavalla, vaan työskentelee ihan normaalisti. Mitä luksusta! Tästä kelpaa kyllä jatkaa kohti EVL-koitoksia! Hyvä Näätis!
