sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Tavanomaista isommat agilitykisat




Agilityn sm-kisoista on ollut monessa blogissa juttua kuluneen viikon aikana ja täytyyhän minunkin siitä muutama rivi kirjoitella, kun kerran otettiin osaa karkeloihin! Yksilökisat tosin jäivät tällä(kin) kertaa kokematta, sillä yksi aginolla jäi puuttumaan. En silti voi sanoa, että minua harmittaisi. En näet ollut ihan hirveän innostunut kokeilemaan Aksun turnauskestävyyttä sekä joukkuekisalla että yksilöillä ja olinkin tavallaan ihan tyytyväinen, kun minun ei sitä valintaa edes tarvinnut tehdä yhden puuttuvan nollan myötä. Joukkuekisassa tuntuikin olleen ihan riittävästi Aksulle, sillä se oli kisojen jälkeen selvästi väsyneempi, kuin tavallisen kisan jälkeen. Olihan sm-kisoissa paljon sellaista, mitä ei taviskisoista löydy. Esimerkiksi huomattavasti tavanomaista enemmän jännittävä ohjaaja!

Rata oli profiililtaan kaikkea muuta, kuin meille sopiva. Aksu on kääntyvyydeltään toisinaan kakkosnelosen luokkaa, rakastaa pitkiä laakahyppyjä ja on usein tiukan paikan tullen radalla hieman heikosti hallinnassa. Toisin sanoen etukäteen ennustin meille jotain 30 virhepisteen ja kolminkertaisen hyllyn väliltä. Vaan toisinpa kävi! Aksu oli hienosti hallinnassa ja jos se olisi taipunut pujottelukepeillä ekaan väliin, oltaisiin tehty nolla! Vau! Leijuin radan jälkeen jossain pilvien kieppeillä ja tunsin, kuinka kisahinku ja treenimotivaatio nousivat kohisten. Olimme joukkueemme kolmas koirakko ja sen jälkeen saatiin jo varmistus sille, että meidän joukkue pääsi tuloslistalle. Mistään kirkkaimman kärjen hätyyttelystä ei enää siinä vaiheessa haaveiltu, mutta jo tuloslistalle kapuaminen oli hieno juttu. Lopullisella tuloslistalla joukkueemme oli sijalla 19./71, mikä ei ollut ollenkaan hullummin! Etenkin, kun ottaa huomioon sen, että pitkälti yli puolet joukkueista jäivät kokonaan ilman tulosta. Siispä hyvä me!

Oman suorituksen jälkeen (palattuani maanpinnalle ja jäähdyteltyäni Aksun) oli hyvää aikaa kierrellä muutama myyntikoju. Harjoitin suunnatonta itsehillintää, kun en kiertänyt koko myyntialuetta, vaan pysyttelin vain parilla kojulla (lompsa kiitti!). Mukaan lähtivät ainoastaan kauan himoitsemani grippihihnat. Mitään oikeaa tarvettahan hihnoille ei olisi ollut, sillä remminaulakossa on jo nyt hihna poikineen, muttei tietenkään juuri grippihihnoja. Aksulle valkkasin heti sinisen hihnan, mutta Jäynän remmin väriä valikoin pidempään päätyen lopulta vihreään. Suuret kiitokset stylistille avusta! Ei ole kuulkaas helppoa grippihihnojen shoppailu, kun joutuu värejäkin pohdiskelemaan.

Se oli huikea viikonloppu se. Enpä olisi ikimaailmassa uskonut, jos joku olisi minulle sanonut kolmisen vuotta sitten, että vuonna 2013 Aksu saa kutsun sm-joukkueeseen. Hyvä Pakkel ja ennenkaikkea hyvä me!

13 kommenttia:

  1. Ei ollut huono se teidän rata. :) Aika nousujohdanteinen ura, sanoisinko.

    VastaaPoista
  2. Jos kokonaisuutta muistaa katsoa, niin ura on tosiaan nousujohdanteinen. Usein sitä vain unohtaa sen kokonaisuuden. Ei pitäisi. :)

    VastaaPoista
  3. Hyvä te! :) Kiva onnitella Aksuakin välillä! ;D

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa! Paljonpaljon onnea :)

    VastaaPoista
  5. Tosi hieno rata, onnea! Ei ollut mikään yksinkertaisin profiili. :)

    VastaaPoista
  6. Olipas hienon näköstä menoa! Hyvä te! :)

    VastaaPoista
  7. emma,
    Aksukin välillä onnistuu juuri oikeaan aikaan! :D

    Henna,
    Kiitti! :)

    Esa,
    Kiitos! Ei tosiaan ollut ihan simppelein rata. Kuulemani mukaan medeillä olisi joukkuerata ollut kivoin. Tiedä häntä.

    Riitta,
    Kiitos kehuista!

    VastaaPoista
  8. Näin teidän radan, ja harmitti ihan sikana se keppivirhe! Muuten oli niin hieno rata! Onnea hyvästä tuloksesta koko teidän tiimille! :)

    VastaaPoista
  9. Se keppivirhe oli kyllä odottamaton kämmi! En edes osannut ajatella, että se voisi olla ongelma, koska kepit on Aksun varmin este :D Olen kuitenkin tyytyväinen kokonaisuuteen! Kiitos onnitteluista! :)

    VastaaPoista
  10. Hieno rata teillä! Vähän harmittaa, etten ollut lauantainakin katsomassa paikan päällä. Onneksi oli livestream. :)

    Olitkohan sinä sunnuntaiaamuna liikenteenohjaajana? En ole ihan varma, kun karautimme valkoisen volvon kanssa Rillan rääkyessä takakontissa kysymään tietä, että olitkohan se sinä. Tuli vain heti mieleen, että ei hitto onko tuo Sarianne, vaikka en ole koskaan sinua nähnytkään. :D Jälkeen päin kyllä aloin epäilemään, että olen nähnyt harhoja. :D

    VastaaPoista
  11. Kiitos, Milena! Ja kyllä se minä todennäköisesti olin :D En kyllä yhtään muista bonganneeni teitä, mutta siinä kiireessä en tunnistanut äkkiseltään ketään muutakaan :D

    VastaaPoista
  12. Tosi hienolta näytti teidän meno! Piti oikein kahteen kertaan katsoa, kun näytti niin hyvältä :)

    VastaaPoista
  13. Oh, kiitos :) Oli kyllä hauska mennäkin tuo rata, kun Aksu oli niin hallinnassa! Olisipa se aina tuossa mielentilassa!

    VastaaPoista