sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Vastauksia, vastauksia

Sain yhdentoista kysymyksen haasteen sekä Jenniltä että Riitalta.



Miten päädyit juuri tähän rotuun?
Halusin koiran, joka sopii agilityyn ja jolla on pk-oikeudet. Nämä kaksi vaatimusta rajasivat jo hyvin tehokkaasti sopivien rotujen määrää.

Mikä koirallisessa arjessa on vaatinut eniten totuttelua sinulta? Oliko aamulenkit alkuun ihan mahdottomia? Tai ällöttikö alkuun kerätä koiran jätökset?
Hmm. Hyvä kysymys. Meillä on ollut koira perheessä niin monta vuotta, että ainakin lenkkeilyyn on tottunut jo aikoja sitten. Ehkä se oli maalta kaupunkiin muuttaessa se jätösten kerääminen. En millään meinannut muistaa ottaa kakkapusseja joka lenkille mukaan ja usein jouduin siihen noloon tilanteeseen, kun yhtään pussia ei ollut ja joku koiraton ulkoilija tuijotti merkitsevästi ohikulkiessaan.

Onko sinussa ja koirassasi paljon samaa? Molemmat yhtä herkkiä tai rämäpäitä?
Olen muutamaan otteeseen todennut parillekin kaverille, että vakka totta tosiaan löysi kantensa, kun kohtasin Aksun. Minäkin osaan toisinaan paineistua herkästi ja jäädä märehtimään turhia asioita. Jäynän kanssa muistutamme toisiamme eniten jälkitreeneissä: Kummallakin on enemmän intoa, kuin malttia. Siitä huolimatta toistaiseksi ollaan pysytty reitillä ainakin kohtuudella!

Mieleenpainuvin kommentti joltain kouluttajalta? Miksi se juurikin se jäi mieleen?
Aksun kohdalla muistan sen, kun eräs kouluttaja sanoi "Se on hyvä koira". Se on jäänyt mieleen siksi, että se oli eka kerta, kun joku kouluttaja kehui Aksua hyväksi. Jäynänkin kohdalla ihan sellainen simppeli "siitä tulee nopea"-kommentti on ollut mieleenpainuvin.

Mitä paheita koirallasi on?
Jäynä on häpeilemätön varas. Se tsekkaa pöydät ihan rutiininomaisesti, vaikka se harvoin edes löytää sieltä mitään. Se kuitenkin palkkautuu jo ihan vain pöydän pintaa nuolaisemalla. Aksussa taasen on ajoittain remmirähjän vikaa. Jostain syystä Aksu inhoaa erityisen paljon kaikkia asuinalueemme huskyja. En tiedä mikä sitä niissä niin sapettaa.

Jos saisit Elsan viikoksi lainaan, millaiseksi viikoksi sen kuvittelisit? Millaista puuhaa keksisit Elsan kanssa? Mitä harrastuksia voisit kokeilla Elsan kanssa? Lähtisitkö kokeilemaan metsästystä Elsan kanssa?
Viikko alkaisi luultavasti sillä, että Aksu vietäisiin hoitoon toisaalle (sen on hankala sulattaa vieraita koiria reviirillään). Jäynän ja Elsan kanssa viikko menisi varmaan aika tavanomaisesti. Mitään harrastuksia en tohtisi lähteä kokeilemaan, joten pitäydyttäisiin varmasti vain normaalilenkkeilyssä.

Onko käynyt koskaan niin, että on ollut hirveät ennakkoluulot jotain koiraharrastusta kohtaan, sitten kun olet ko lajia kokeillut niin oletkin ihan myyty?
Toko on lajeistamme ehkä eniten tälläinen. Pidin sitä alunperin ihan hirvittävän tylsänä ja tosikkojen hommana ja kappas vain; Aksun kanssa on tahkottu TK1 ja Jäynän kanssa tähtäimessä on TVA. Aina toisinaan olen valmis lyömään hanskat tiskiin, mutta hyvien koulutusten jälkeen olen täynnä treeni-intoa ja aivan rakastunut koko lajiin.

Mikä koiraharrastuksessa on parasta? Koiran kouluttaminen, kanssatreenaajat tms?
Pidän ihan hirveästi kouluttamisesta. Toisinaan ongelmat ovat ihan hirvittävän tuskallisia ratkottavia, mutta sitten, kun ne lähtevät ratkeamaan, tulee sellainen jotain suurta saavuttanut -olo.

Pahin moka mitä olet koirasi kouluttamisessa tehnyt? Mitä siitä seurasi?
Jos ihan meidän lajien kautta alan tätä pohtia, niin tokossa kämmäsin Jäynän kanssa siinä, etten älynnyt tehdä sille myös vauhtia alusta asti. Lisäksi se kyttäsi milloin mitäkin merkkiä/kosketusalustaa/palloa ja vahingossa vielä vahvistin sen kautta sellaista hiippailua. Siitä seurasi se, että Jäynä tekee osan liikkeistä turhan verkkaiseen tahtiin. Näin jälkikäteen on yllättävän hankalaa purkaa sitä mielentilaa ja saada koira päästämään irti väärästä ajatuksesta. Jäynä on aika pikkuvanha pilkunviilari ja se noudattaa aika orjallisesti oppimiaan kaavoja. Onneksi Näätis on kuitenkin nuori ja aivan alussa vielä monessakin suhteessa eli meillä on aikaa oppia!

Aksun kanssa olisi pitänyt agilityssa panostaa pelkän irtoamisen sijaan myös käännösten opetteluun. En tiedä olisiko sekään tosin kaikkea pelastanut, mutta ehkä se kuitenkin osaisi kääntyä edes ihan vähän paremmin, jos sitä olisi aivan alusta opetettu tekemään niin.

Milloin koirasi saa sinut nauramaan? Entä onko se hyvä lohduttaja?
Aksu saa minut nauramaan silloin, kun se on saanut uuden lelun ja bilettää sen kanssa. Sen ilme on niin täynnä onnea, kun se löytää kassista uuden lelun. Jäynä taasen naurattaa silloin, kun se luikertelee syliin sohvalle, vaikka sitä on juuri kielletty. Se osaa näyttää niin hirvittävän söpöltä ja todellakin tietää mistä naruista kannattaa vedellä saadakseen tahtonsa lävitse.

Aksu on näistä se, joka osaa lohduttaa hyvin. Tai ainakin se reagoi alakulooni hyvin herkästi laskemalla päänsä syliini.

Onko koirallasi erityisen hyviä koirakavereita?
Aksun paras kaveri on aussienarttu Stella. Jäynä on tykännyt hirveästi treenikaverin bordercollienartusta.

Jos sinun pitäisi muuttaa ulkomaille, mihin maahan muuttaisit?
Hmm. En tiedä. Vaikka mieleni tekisikin suunnata jonnekin lämpimään (välimeren rannalle!), niin ehkäpä silti muuttaisiin Kanadaan, Irlantiin tai Englantiin.

Kolme maata, joihin et haluaisi matkustaa? Miksi?
Iran, Irak, Jemen. Liian levottomia paikkoja.

Kumpi on söpömpi, pentu vai veteraani-ikäinen koira?
Molemmissa on kyllä puolensa, kieltämättä. Vaaka kallistuu kuitenkin ihan täpärästi pentujen puolelle. Aivan sellaiset pikkuiset (alle luovutusikäiset) pennut on jotain uskomattoman söpöä!

Liittyykö unelma-ammattisi eläimiin? Miksi/miksi ei?
Ei liity. Pidän eläimet mielummin vain harrastuksena.

Pelottavin hetki koirasi kanssa?
Se, kun Hanni tippui kevätjäihin ja miltein hukkui.

Luetko paljon muita eläinblogeja?
Seuraan lähinnä koirablogeja sekä joitain ihmisblogeja.

Asuisitko mielummin maalla vai kaupungissa? Perustelut.
Maalla ihan ehdottomasti! Asuin muutaman vuoden kaupungissa kerrostalolähiössä ja se ei kertakaikkiaan ollut minun juttuni. Ärsytti, kun metsälenkille päästäkseeni piti ajaa autolla johonkin. Lisäksi melua riitti ihan toisella tavalla, kuin nykyisessä asuinpaikassamme.

Missä asioissa haluaisit kehittyä koiranomistajana?
Tarvitsisin lisää malttia ja suunnitelmallisuutta. Innostun nopeasti ja lähden treenaamaan uusiakin juttuja sen kummemmin suunnittelematta. Pieni suunnitelmallisuus ei olisi pahasta.

Pahin pelkosi?
Se, että perheelle/lähimmäisille/itselle sattuu jotain kamalaa.

Missä (elämäntilanteessa) luulet olevasi 3 vuoden päästä?
Toivon mukaan vakituisissa töissä omalla alalla.



Mikä on mielestäsi paras valokuva lemmikistäsi? Miksi?
En tiedä ovatko nämä parhaat, mutta ainakin tämänhetkisiä suosikkeja niistä, jotka on ladattu Pakseliin

Aksun kuvassa tykkään väreistä ja siitä, että Aksu näyttää aivan siltä, kuin se olisi yhtä lumihangen kanssa (kuten se usein talvisin onkin). Onhan se vähän puhkipalanut, mutta juuri se puhkipalaneisuus hävittää tuon rajan koiran ja lumen väliltä. Elviksen kuva on paras kuva Elkusta ikinä! Se on niiiiin itsensä näköinen siinä! Jäynän kuvassa tykkään Jäynän ilmeestä. Tässäkin koiran rajat häviävät takakontin mustaan taustaan hauskasti ja kuvassa on aavistus studiomaisuutta. Mustanpuhuva kuva tuo myös kivasti esille Jäynän nappisilmät, joita fanitan.

6 kommenttia:

  1. Samaistun mm. tuohon, että pitäisi olla enemmän malttia ja suunnitelmallisuutta. :D

    + Hyvät valinnat noissa suosikkikuvissa, ovat nimittäin kaikki ihan mielettömän hienoja. Sisustustaulumatskua kaikki kolme!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kuvakehuista! Tuo Jäynän kuva onkin päässyt jo seinälle!

    VastaaPoista
  3. Meilläkin on teille kesäkuvahaaste :) http://teamjjproject.blogspot.fi/2013/11/kesakuvahaaste-pieni-pilkahdus.html

    VastaaPoista
  4. "Ehkä se oli maalta kaupunkiin muuttaessa se jätösten kerääminen"
    Mä en meinaa millään edelleenkään muistaa pussien mukana roudaamista! Usein niitä on takin taskussa mutta sitten jossain vaiheessa vaihtuukin takki eikä pusseja olekaan. Se on äärettömän rasittavaa ja noloa varsinkin tuon rhoden kanssa kun saattaa kakkoset päästää ihan mihin tahansa.. :D

    VastaaPoista
  5. Sama vika kyllä edelleen! Siihen asti menee hyvin, kunnes tosiaan otankin toisen takin :D Aksu tuppaa myös yrittää tarpeilleen mitä epäsoveliaammissa paikoissa.. Nykyisellä asuinalueella onneksi riittää tuota hoitamatonta peltoakin, joten läheskään aina ei pussien unohtuminen ole niin pahakaan juttu, kuin ennen :)

    VastaaPoista